Lähes kaikkien metroasemien lamput päivitetty ympäristöystävällisiksi ledeiksi

Vaihtotyötä perinteisistä valonlähteistä eli esimerkiksi hehkulampuista, loisteputkista ja elohopealampuista ledeiksi on tehty vähitellen jo monen vuoden ajan. Lamppuja on vaihdettu tai suunniteltu vaihdettavaksi ledeihin kaikilla metroasemilla. Uudemmilla läntisen metron asemilla valaistus on jo alun perin rakennettu led-pohjaiseksi.

Valaistuksen päivittämisessä hyödynnettiin myös heinäkuussa toteutettua Kipparlahden metrosillan uusimisprojektia ja siitä aiheutunutta Itä-Helsingin metrokatkoa. Katkon aikana Kontulan ja Itäkeskuksen metroasemien loisteputket vaihdettiin uusiin led-putkiin. Katko mahdollisti vaihtotyön tekemisen nopeasti ja tehokkaasti, sillä normaalisti vastaavia kunnossapitotöitä voidaan toteuttaa ainoastaan yöaikaan metroliikenteen ollessa pysähdyksissä vain muutaman tunnin ajan aseman tyhjennettyä ja ennen aamun avausjunaa.  

Kokonaisenergiatehokkuudessa led-valoputkiin vaihtamisella ollaan päästy yli 62% energiansäästöön. Metroasemien valaistukseen kuluvassa elinkaarikustannuksessa energian osuus on merkittävästi suurempi kuin tuotteen hinta tai sen asennuskustannus.

”Loisteputki on ollut laiturivalaistuksen toteuttamiseen kustannustehokkain lampputyyppi vuosikymmenet. Sillä on ollut paljon hyviä teknistaloudellisia ja arkkitehtuurisia ominaisuuksia ja se on ollut helppo vaihtaa. Markkinat ovat kehittäneet tähän samaan kantaan sopivan ja vähintään yhtä hyvillä ominaisuuksilla varustetun led-valoputken. Tämä kehitys mahdollistaa sen, että ledeihin päivittämisen vuoksi ei tarvitse vaihtaa koko valaisinta, mikä tuottaisi suuremmat asennuskustannukset”, HKL:n projektipäällikkö Anssi Pietilä kertoo.

Vaikka led-valoputki maksaa enemmän kuin loisteputki, se maksaa itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa. Ledit ovat pidempiaikainen ratkaisu monesta syystä: ne palavat pidempään ja niiden ”hiipuminen”, eli valovirran alenema on paljon pienempää kuin loisteputkessa. Tämän lisäksi niitä voidaan himmentää helpommin ja energiatehokkaammin kuin muita valonlähteitä.

Vaihto ledeihin vapauttaa myös HKL:n kunnossapidon resursseja muuhun työhön. Led-lampun keskimääräinen käyttöikä HKL:llä on noin 5 vuotta ja tässä ajassa säästetään jo yksi kokonainen loisteputkien huoltosykli. Yksittäisvaihtojenkin määrä on pienempi, kun keskimääräinen elinikä on selvästi pidempi.

Kehittyvä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi valaistuksen määrän paremman tasapainottamisen luonnonvalon määrän kanssa. Tiedetään myös, että sinertävän sävyinen valo energisoi ihmistä ja keltainen valo rauhoittaa. Joku päivä valaistus voisi siis tunneliasemillakin seurailla auringon syklejä. Aamulla metroasemalle väsyneenä saapuva työmatkalainen saisi sinisestä valosta virtaa päiväänsä.

”Tämän tyyppisiä ratkaisuja meille varmasti joku päivä tulee ja pienessä mittakaavassa niitä jo kokeillaan. Internet of Things (IoT) -järjestelmien kehittyessä led-lampuissa tullaan niitä hankittaessa maksamaan edistyksellisistä ominaisuuksista, joita ovat esimerkiksi tieto valonlähteen kunnosta tai mahdollisista häiriöistä, tämä parantaa kunnossapidon tilannekuvan ylläpitämistä, kun on mitattua dataa käytettävissä”, Pietilä kertoo.