Lähes kolmannes metsänomistajista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta
Metsälain tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään kohtuullisen hyvin. Uuden metsälain tarjoamia mahdollisuuksia kertoo hyödyntäneensä noin puolet vastaajista. Lähes kolmasosa metsänomistajista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ainakin osalla metsätilaansa, kertovat tuoreen Metsätutka -kyselyn tulokset.
Jatkuvaa kasvatusta harjoittavien määrä on noussut tasaisesti. Vuonna 2014 sitä oli Metsätutkan mukaan kokeillut noin 10%, 2017 15% ja nyt noin 30%. Eniten jatkuva tai peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa eläkeläisiä ja Järvi-Suomen alueen metsänomistajia. Tietoisuus metsänkäsittelytapojen vaihtoehdoista on parantunut ja niitä kokeilevien määrä on lisääntynyt myös esim. yläharvennuksissa ja poimintahakkuissa.
Noin puolet vastanneista ei ole kuitenkaan muuttanut metsänkäsittelytapojaan uuden metsälain myötä. Näin vastasivat erityisesti alle 45 -vuotiaat ja pohjoissuomalaiset metsänomistajat.
Neuvontaa monimuotoisuuden edistämiseksi kaivataan
Metsätutkassa kysyttiin myös ohjauskeinoista metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Tärkeimpinä keinoina metsänomistajat näkevät neuvonnan, metsänhoitosuositukset sekä suojelusta maksettavan korvauksen. Jopa lähes 90% metsänomistajista piti kahta ensin mainittua erittäin tai melko tärkeänä metsien monimuotoisuuden edistämiseksi.
Neuvontaa ja opastusta pitivät erityisen tärkeänä pienehköjen metsätilojen (alle 19 hehtaaria) omistajat, pohjoissuomalaiset metsänomistajat ja ammattiasemaltaan palkansaajat ja yrittäjät. Neuvonnan kohdentaminen heille voisi siis tuottaa eniten hyötyä metsien monimuotoisuudelle. Suurten metsätilojen omistajat sen sijaan luottivat omaan kykyynsä löytää tarvittava tieto esimerkiksi Metsänhoidon suosituksista.
Pohjois-Suomessa metsänomistajat olivat eniten kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa korvausta vastaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä maaliskuun alussa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti. Vastausten virhemarginaali on +/- 4,2 prosenttia 95 prosentin luottamusvälillä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta.
Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri Oy
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK, puh. 0400 870867
Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen, MTK, puh. 044 373 9377
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kutsu Maatalouden ilmastotiekartan julkistustilaisuuteen verkossa 15.7. klo 10-11.304.7.2020 08:00:00 EEST | Kutsu
Maatalouden ilmastotiekartta on nyt valmistunut. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä matka kohti ilmastoneutraalia ja kestävää maataloutta tarkoittaa, ja mitä se vaatii pellonkäytöltä, hiilensidonnalta ja energiaratkaisuilta. Maataloustuottajat ovat ilmastonmuutoksen etulinjassa ja osa ratkaisua.
Kasvukausikyselyllä kartoitettiin kasvukauden tilannetta ja viljelijöiden mietteitä26.6.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Suoritimme 12.-21.6. välisenä aikana verkossa julkaistun kyselylomakkeen avulla tutkimuksen kasvukauden tilanteesta Suomessa.
KUTSU MEDIALLE: Tervetuloa Maatalouden ilmastotiekartan julkistustilaisuuteen verkossa 15.7. klo 1025.6.2020 16:46:05 EEST | Kutsu
Maatalouden ilmastotiekartta on nyt valmistunut. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä matka kohti ilmastoneutraalia, kestävää maataloutta tarkoittaa.
Nyt on aika olla #laitumella – luonnon monimuotoisuus, eläinten hyvinvointi ja maalaismaisema kiittävät23.6.2020 13:05:00 EEST | Tiedote
Laidunnuksella saadaan aikaan paljon hyvää. Laiduntavia eläimiä tarvitaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon, minkä lisäksi ne tarjoavat myös muita ympäristöhyötyjä. Laidunnuksen myönteiset vaikutukset eläinten hyvinvointiin ovat merkittäviä. Erilaiset laitumet erilaisine eläimineen kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen maalaismaisemaan. Eläimet maisemanhoitajina ilostuttavat ihmisiä myös taajamissa. Laidunnuksen hyödyt eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan vaativat tilallisilta paljon työtä.
Maaseutumatkailun Kellokas vuonna 2020 on Härkäniemen Tuvat Mikkelistä10.6.2020 12:49:30 EEST | Tiedote
Maaseutumatkailun Kellokas on Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n myöntämä korkein tunnustus yritykselle/henkilölle/henkilöille, jotka ovat toimineet erityisen ansiokkaasti maaseutumatkailun saralla. Vuoden 2020 Maaseutumatkailun Kellokas on Härkäniemen Tuvat, Vesa ja Matleena Pulkkinen. Yrittäjät ovat aktiivisesti edistäneet maaseutuyrittäjyyttä ja matkailuyrittäjien yhteistyötä sekä osallistuneet lukuisiin maaseudun matkailuyritysten kasvuun tähtääviin yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Vuoden 2020 Kehittyvä maaseutumatkailuyritys on Luomajärven Hevoskievari Ikaalisista10.6.2020 12:42:54 EEST | Tiedote
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ja Lomalaidun ry rohkaisevat nuoria ja uusia sukupolvia jatkajiksi maaseutumatkailualalle sekä kannustavat heitä kehittämään toimintaansa. Huomionosoituksena tästä myönnetään yritykselle, henkilölle tai henkilöille valtakunnallinen Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustus. Tänä vuonna tunnustuksen saa Luomajärven Hevoskievari¸ Satu ja Mika Haagmann, Ikaalisista. Hevoskievari on kehittänyt ja uudistanut toimintaansa raikkain ideoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme