Lähes kolmannes metsänomistajista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta

Jatkuvaa kasvatusta harjoittavien määrä on noussut tasaisesti. Vuonna 2014 sitä oli Metsätutkan mukaan kokeillut noin 10%, 2017 15% ja nyt noin 30%. Eniten jatkuva tai peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa eläkeläisiä ja Järvi-Suomen alueen metsänomistajia. Tietoisuus metsänkäsittelytapojen vaihtoehdoista on parantunut ja niitä kokeilevien määrä on lisääntynyt myös esim. yläharvennuksissa ja poimintahakkuissa.

Noin puolet vastanneista ei ole kuitenkaan muuttanut metsänkäsittelytapojaan uuden metsälain myötä. Näin vastasivat erityisesti alle 45 -vuotiaat ja pohjoissuomalaiset metsänomistajat.

Neuvontaa monimuotoisuuden edistämiseksi kaivataan

Metsätutkassa kysyttiin myös ohjauskeinoista metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Tärkeimpinä keinoina metsänomistajat näkevät neuvonnan, metsänhoitosuositukset sekä suojelusta maksettavan korvauksen. Jopa lähes 90% metsänomistajista piti kahta ensin mainittua erittäin tai melko tärkeänä metsien monimuotoisuuden edistämiseksi.

Neuvontaa ja opastusta pitivät erityisen tärkeänä pienehköjen metsätilojen (alle 19 hehtaaria) omistajat, pohjoissuomalaiset metsänomistajat ja ammattiasemaltaan palkansaajat ja yrittäjät. Neuvonnan kohdentaminen heille voisi siis tuottaa eniten hyötyä metsien monimuotoisuudelle. Suurten metsätilojen omistajat sen sijaan luottivat omaan kykyynsä löytää tarvittava tieto esimerkiksi Metsänhoidon suosituksista.

Pohjois-Suomessa metsänomistajat olivat eniten kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa korvausta vastaan.

Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä maaliskuun alussa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti. Vastausten virhemarginaali on +/- 4,2 prosenttia 95 prosentin luottamusvälillä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta.

Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri Oy