Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Syntyperästä kertovat kaupalliset geenitestit ovat suosittuja. Ne antavat arvion siitä, miltä maantieteellisiltä alueilta omat esivanhemmat ovat peräisin. Arvion saamiseksi yksilön geenitietoja verrataan eri puolilta maailmaa kerättyjen vertailuryhmien geenitietoon.
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden uudet tulokset mahdollistavat nyt ensimmäistä kertaa samankaltaisen vertailun tekemisen Suomen sisällä.
Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Matti Pirisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa on jo aiemmin tuottanut hyvin yksityiskohtaista tietoa Suomen sisäisistä geneettisistä eroista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa muodostettiin geneettiseltä sukutaustaltaan samankaltaisista suomalaisista vertailuaineistot, ja hyödynnettiin niitä 1900-luvun muuttoliikkeiden vaikutusten seuraamiseen väestötasolla.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu PLoS Genetics -tiedelehdessä. Lisäksi tutkijat ovat avanneet hankkeelle verkkosivut, joiden interaktiivisten karttojen avulla kuka tahansa pääsee tutustumaan projektin tuloksiin. Informaatiomuotoilu ja interaktiiviset kartat on toteutettu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, professori Rupesh Vyasin tutkimusryhmässä.
Perimä heijastaa lähihistorian tapahtumia
Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän FINRISKI-aineiston näytteisiin. Näytteiden perusteella muodostettujen vertailuaineistojen avulla pystytään varsin suurella tarkkuudella erottelemaan eri maantieteellisiltä alueilta peräisin olevat suomalaiset kolmella eri tasolla. Ensimmäinen taso erottelee suomalaisia itä–länsi-akselilla kun taas tarkimman tason kymmenen vertailuryhmää vastaavat osittain entisiä läänejä.
Vertailussa käytettävä malli toimii parhaiten, kun suurin osa henkilön esivanhemmista on peräisin samalta maantieteelliseltä alueelta. Mitä useammalta alueelta esivanhemmat ovat, sen epätarkemmaksi mallin antama arvio muuttuu.
– Tällainen lähes läänitasoa heijastelevan sukutaustan määrittäminen Suomen sisällä tarjoaa uusia kiehtovia työkaluja lähihistoriasta kiinnostuneille, toteaa aiheesta juuri väitellyt Sini Kerminen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Maailmanlaajuisesti ennennäkemättömän yksityiskohtainen selvitys geneettisen sukutaustan muutoksista
Tutkimuksessa havainnoitiin viimeaikaisten historiallisten tapahtumien vaikutusta väestön sekoittumiseen Suomen eri alueilla perustuen yksilöiden syntymävuosiin ja syntymäkotikuntiin. Ajallisesti ja maantieteellisesti yhtä tarkkaa tutkimusta ei ole toteutettu missään muualla maailmassa.
Tulokset osoittivat, että Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan alueen evakuoiminen on vaikuttanut Suomen väestön sekoittumiseen enemmän kuin sodanjälkeisen ajan kaupungistuminen. Suomen sisällä nähtiin myös selviä eroja siinä, miten paljon väestön sekoittumista on tutkimuksen kattamana ajanjaksona eli 1920–1980-luvuilla tapahtunut.
Huomattavimmat muutokset havaittiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Näillä alueilla lounaissuomalaisen alkuperän osuus on pienentynyt yli 20 prosenttiyksikköä. Tällaiset suuret ja nopeat muutokset havainnollistavat muuttoliikettä maan sisällä ja viittaavat siihen, että Suomessa on 1900-luvulla muutettu enemmän idästä länteen kuin päinvastoin. Vähiten muutosta puolestaan havaittiin Pohjanmaalla.
– Karjalaisen perimän osuus tutkittujen alueiden vastasyntyneessä väestössä mahdollistaa evakoiden liikkeiden seuraamisen lähes vuosittaisella tarkkuudella. Esimerkiksi Pohjanmaalla karjalainen sukutausta näyttää kasvaneen vahvasti sota-aikana mutta pitkälti hävinneen jo 1950-luvulle tultaessa toisin kuin Uudellamaalla sekä Lounais-Suomessa, joissa karjalaisen perimän osuus näyttää vakiintuneen sota-ajan tasolle, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Matti Pirinen.
Tutkimusryhmän mukaan yksityiskohtainen väestön geneettisen hienorakenteen ymmärtäminen on tärkeää myös genomitietoa hyödyntävien lääketieteellisten hankkeiden kannalta.
– Haluamme korostaa, että geneettinen tausta on eri asia kuin kansallinen tai kulttuurinen identiteetti, eikä tuloksiamme näin ollen voi käyttää määrittelemään, kuka on suomalainen, sanoo Matti Pirinen.
Lisää taustatietoa, tuloksia sekä interaktiivinen kartta löytyy Aalto-yliopiston kanssa toteutetuilta hankkeen verkkosivuilta. Tutkimus on saanut rahoitusta Sigrid Juséliuksen Säätiöltä ja Suomen Akatemialta.
Alkuperäinen julkaisu:
Sini Kerminen, Nicola Cerioli, Darius Pacauskas, Aki S. Havulinna, Markus Perola, Pekka Jousilahti, Veikko Salomaa, Mark J. Daly, Rupesh Vyas, Samuli Ripatti and Matti Pirinen. Changes in the fine-scale genetic structure of Finland through the 20th century. PLoS Genet 17(3): e1009347. http://journals.plos.org/plosgenetics/article?id=10.1371/journal.pgen.1009347
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Matti Pirinen, Helsingin yliopisto
HiLIFE/Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä lääketieteellinen tiedekunta
s-posti: matti.pirinen@helsinki.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella4.7.2022 11:40:19 EEST | Tiedote
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä. Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Mediakutsu: Kansallisen syöpästrategian aika on nyt! Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreenassa 13.7.2022 klo 144.7.2022 09:00:23 EEST | Tiedote
Miksi tarvitsemme syöpästrategian myös Suomessa? Kansallisella syöpästrategialla varmistamme syövänhoidon korkean laadun ja potilaiden tasavertaiset palvelut koko Suomessa. Useimmilla muilla Euroopan mailla on kansalliset syöpästrategiat, ja myös EU on laatinut oman syöpäsuunnitelmansa.
Yli 11 miljoonaa euroa Helsingin yliopistolle vastinrahakampanjassa – lahjoitusten vaikutus kestää vuosikymmeniä30.6.2022 08:23:26 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on saanut tänään päättyvällä vastinrahakaudella 2020–2022 yli 11 miljoonaa euroa lahjoituksia. Valtion vastinraha lisää yliopistolle tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle lahjoitetulle eurolle.
Hedelmöityshoidoilla syntyneillä on kohonnut riski mielenterveysongelmille teini-iässä28.6.2022 10:16:40 EEST | Tiedote
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.
Helsingissä järjestettävä kansainvälinen matematiikan suurtapahtuma lähestyy23.6.2022 10:55:08 EEST | Tiedote
Koko matemaattisen maailman mielenkiinto kääntyy pian Suomeen, kun Pietarista Helsinkiin siirretyn International Congress of Mathematicians 2022 (ICM 2022) -kongressin avajaiset järjestetään Helsingissä 5.7.2022. Juhlallisessa tilaisuudessa jaetaan Nobel-palkintoihin rinnastettavat Fields-mitalit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme