Lähisuhdeväkivallan sovittelussa vakavia riskejä uhrin kannalta – järjestöt jättivät kannanoton Saarikolle
Yhdeksän järjestöä ilmaisee huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelun toteuttamisesta Suomessa perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle lähettämässään kannanotossa. Järjestöt toteavat, että sovittelu toimii vähäisempiin rikoksiin, mutta huonosti vakavampiin ja monimutkaisempiin rikoksiin kuten lähisuhdeväkivaltaan ja seksuaalirikoksiin.
Järjestöjen näkemys on, että sovitteluprosessissa lähisuhdeväkivallan dynamiikka ja roolijako jatkuvat samanlaisina eikä sovittelulla saada aikaan sitoutumista väkivallattomuuteen. Sovittelun läpikäyneet asiakkaat kertovat sovittelun vaikuttaneen usein kielteisesti uhrin hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oikeusturvaan.
“Lähisuhdeväkivallan sovittelu ei missään tilanteessa saa korvata esitutkintaa tai muuta rikosprosessia. Mikäli uhrien oikeusturva ei toteudu, on tilanne selkeässä ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa, joihin Suomi on sitoutunut”, toteaa Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen.
Sovitteluihin ohjataan usein viranomaisten taholta.
“Perheväkivaltaklinikan asiakkaille sovittelu on ollut usein ikävä ja traumatisoiva kokemus. Uhrit ovat kokeneet painetta osallistua sovitteluun peloistaan huolimatta, joko tekijän painostuksesta tai siksi, että useat ammattilaiset ovat kehottaneet osallistumaan sovitteluun käräjille menon välttämiseksi”, kertoo Väkivalta- ja kriisityön yksikön johtaja Satu Hintikka Setlementti Tampere ry:stä.
Hintikka lisää, että uhrit ovat kokeneet, että sovittelijat ovat painostaneet heitä sopimuksen tekoon, mutta sopimuksen toteutumista ei ole kuitenkaan seurattu. Samalla uhrien luottamus auttajatahoja ja oikeusjärjestelmää kohtaan vähenee. Sovittelusopimukseen perustuen syyttäjä on voinut tehdä taas syyttämättäjättämispäätöksen.
Sovittelusta tulee nykyisessä muodossaan luopua
Järjestöt ovat sitä mieltä, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta tulisi nykyisessä muodossaan luopua. Viranomaisten ei tule ohjata osapuolia sovitteluun vaan tukipalveluiden pariin, joissa on paremmin valmiutta arvioida onko tapaus soviteltavissa. Lapsiin kohdistuvia lähisuhdeväkivalta- ja seksuaalirikoksia ei tulisi sovitella ollenkaan.
Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistysten tietoon on tullut tapauksia, joissa sovittelua on käytetty toistuvan ja vakavan väkivallan ollessa kyseessä.
“Tilanteissa, joissa väkivalta jatkuu eron jälkeen, jokainen kohtaaminen uhrin ja tekijän välillä voi kiihdyttää vainoa”, jatkaa psykologi ja tukikeskusvastaava Pia Marttala Tukikeskus Varjosta.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Amnesty International Suomen osasto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lyömätön Linja Espoossa ry, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni ry, Nicehearts ry, Seta ry, Setlementti Tampere ry ja Tukikeskus Varjo, Viola ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Satu Hintikka, yksikönjohtaja, Väkivalta- ja kriisityön yksikkö, Setlementti Tampere ry
satu.hintikka@setlementtitampere.fi, 050 523 7313
Johanna Matikka, asiantuntija, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
johanna.matikka@etkl.fi, 050 3738 506
Pia Puu Oksanen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija,
Amnesty International Suomen osasto ry
pia.oksanen@amnesty.fi, 040 833 11 40
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.