Amnesty International

Lähisuhdeväkivallan sovittelussa vakavia riskejä uhrin kannalta – järjestöt jättivät kannanoton Saarikolle

Jaa

Yhdeksän järjestöä jätti kannanoton lähisuhdeväkivallan sovitteluun perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle keskiviikkona 12.12. Järjestöt toteavat kannanotossaan, että lähisuhdeväkivallan sovitteluun sisältyy vakavia riskejä uhrin kannalta eivätkä sovitteluprosessit ole tuoneet muutosta tilanteeseen. Kannanotossa järjestöt esittävät, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta nykyisessä muodossaan tulisi luopua.

Yhdeksän järjestöä ilmaisee huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelun toteuttamisesta Suomessa perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle lähettämässään kannanotossa. Järjestöt toteavat, että sovittelu toimii vähäisempiin rikoksiin, mutta huonosti vakavampiin ja monimutkaisempiin rikoksiin kuten lähisuhdeväkivaltaan ja seksuaalirikoksiin.

Järjestöjen näkemys on, että sovitteluprosessissa lähisuhdeväkivallan dynamiikka ja roolijako jatkuvat samanlaisina eikä sovittelulla saada aikaan sitoutumista väkivallattomuuteen. Sovittelun läpikäyneet asiakkaat kertovat sovittelun vaikuttaneen usein kielteisesti uhrin hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oikeusturvaan.

“Lähisuhdeväkivallan sovittelu ei missään tilanteessa saa korvata esitutkintaa tai muuta rikosprosessia. Mikäli uhrien oikeusturva ei toteudu, on tilanne selkeässä ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa, joihin Suomi on sitoutunut”, toteaa Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen.

Sovitteluihin ohjataan usein viranomaisten taholta.

“Perheväkivaltaklinikan asiakkaille sovittelu on ollut usein ikävä ja traumatisoiva kokemus. Uhrit ovat kokeneet painetta osallistua sovitteluun peloistaan huolimatta, joko tekijän painostuksesta tai siksi, että useat ammattilaiset ovat kehottaneet osallistumaan sovitteluun käräjille menon välttämiseksi”, kertoo Väkivalta- ja kriisityön yksikön johtaja Satu Hintikka Setlementti Tampere ry:stä.

Hintikka lisää, että uhrit ovat kokeneet, että sovittelijat ovat painostaneet heitä sopimuksen tekoon, mutta sopimuksen toteutumista ei ole kuitenkaan seurattu. Samalla uhrien luottamus auttajatahoja ja oikeusjärjestelmää kohtaan vähenee. Sovittelusopimukseen perustuen syyttäjä on voinut tehdä taas syyttämättäjättämispäätöksen.

Sovittelusta tulee nykyisessä muodossaan luopua

Järjestöt ovat sitä mieltä, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta tulisi nykyisessä muodossaan luopua. Viranomaisten ei tule ohjata osapuolia sovitteluun vaan tukipalveluiden pariin, joissa on paremmin valmiutta arvioida onko tapaus soviteltavissa. Lapsiin kohdistuvia lähisuhdeväkivalta- ja seksuaalirikoksia ei tulisi sovitella ollenkaan.

Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistysten tietoon on tullut tapauksia, joissa sovittelua on käytetty toistuvan ja vakavan väkivallan ollessa kyseessä.

“Tilanteissa, joissa väkivalta jatkuu eron jälkeen, jokainen kohtaaminen uhrin ja tekijän välillä voi kiihdyttää vainoa”, jatkaa psykologi ja tukikeskusvastaava Pia Marttala Tukikeskus Varjosta.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Amnesty International Suomen osasto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lyömätön Linja Espoossa ry, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni ry, Nicehearts ry, Seta rySetlementti Tampere ry ja Tukikeskus Varjo, Viola ry.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Satu Hintikka, yksikönjohtaja, Väkivalta- ja kriisityön yksikkö, Setlementti Tampere ry
satu.hintikka@setlementtitampere.fi, 050 523 7313

Johanna Matikka, asiantuntija, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
johanna.matikka@etkl.fi, 050 3738 506

Pia Puu Oksanen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija,
Amnesty International Suomen osasto ry
pia.oksanen@amnesty.fi, 040 833 11 40

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty: Yhdysvaltojen johtaman sotilasliittouman ilmaiskuissa kuollut yli 1600 siviiliä Raqqassa25.4.2019 15:01:00 EESTTiedote

Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan sotilasliittouman Syyrian Raqqaan kohdistamat ilma- ja tykistöiskut ovat vaatineet yli 1 600 siviilin hengen ja aiheuttaneet silmitöntä tuhoa, paljastaa Amnesty Internationalin ja Airwarsin laatima tutkimus. Kyseessä on kattavin siviilikuolemia koskeva tutkimus modernin sodankäynnin historiassa. Liittouma myöntää syyllisyytensä vain 10 prosenttiin kuolemista.

Amnestyn tutkimus raiskauksista Pohjoismaissa: Rikosprosessit piittaamattomia ja lait vanhentuneita3.4.2019 02:01:00 EESTTiedote

Amnesty International julkaisee tutkimuksen raiskauksista ja rikosprosesseista Pohjoismaissa. Tasa-arvosta tunnetuissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa raiskaustilastot ovat karua luettavaa ja rankaisemattomuus on yleistä. Taustalla vaikuttavat muun muassa puutteellinen lainsäädäntö ja raiskausmyytit. Tutkimusta varten kussakin maassa on haastateltu raiskauksesta selviytyneitä sekä viranomaisia. Tanskassa ja Suomessa on lisäksi analysoitu viranomaisratkaisuja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme