Lainmuutos potilastietojen avaamiseksi poliisille olisi takaisku potilaan yksityisyyden suojalle ja turvallisuudelle
Mielenterveysalan asiantuntijat ilmaisevat huolensa sisäministeriön ajamasta lainmuutoksesta potilastietojen avaamiseksi poliisille. Lainmuutos laajentaisi merkittävästi poliisin pääsyä arkaluontoisiin potilastietoihin ja rikkoisi luottamussuhteen potilaan ja hoitavan henkilön välillä.
“Mielenterveyden häiriöt herättävät ihmisissä usein häpeää, mikä nostaa jo nyt kynnystä hakeutua avun piiriin. Tilastojen mukaan mielenterveyspotilaat eivät tee sen enempää rikoksia kuin muutkaan väestöryhmät. Terveydenhuollon nykyiset ilmoitusoikeudet ja -velvollisuudet kattavat uhkien torjumisen. Hoitosuhteen luottamuksellisuus on vaikuttavan hoidon kulmakiviä. Lainmuutos ei siten tuottaisi toivottuja tuloksia, vaan lähinnä vaikeuttaisi avun saantia”, psykiatri ja Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo.
Jo nykyisen rikoslain mukaan kaikilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta. Terveydenhuollon henkilöstöllä on myös velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksia koskevista epäilyistä.
Lisäksi poliisin oikeutta saada potilastietoja laajennettiin entisestään vuonna 2015. Muutoksen myötä poliisille saa ilmoittaa välttämättömiä potilastietoja, jos terveydenhuollon henkilöstö on työssään saanut tietoja, joiden perusteella ”on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi”.
Potilaan oman tai muiden turvallisuuden vaarantumista estetään parhaiten hoitamalla ihmisten mielen ongelmia. Lähes puolet suomalaisista kokee mielenterveyden häiriön jossakin elämänsä vaiheessa, mutta valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan vain puolet heistä saa tarvitsemaansa hoitoa.
“Suomi on ollut eturivin maita mielenterveyteen liittyvien käytäntöjen ja potilasoikeuksien kehittämisessä. Kiireellä ja ilman kunnollista perustuslakivaliokunnan käsittelyä läpi vietävä lainmuutos olisi ennennäkemätön takaisku potilaan yksityisyyden suojalle ja turvallisuudelle Suomessa”, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.
Turvallisuutta edistetään parhaiten takaamalla pääsy hyvään hoitoon vaikeissakin tilanteissa ja varmistamalla, etteivät yksilöt tai perheet jää ongelmien kanssa yksin.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Mielenterveyspoolin ohjausryhmän järjestöt: Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Psykosociala Förbundet, Nyyti ry, Suomen Klubitalot ja Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö, Mielenterveyspooli
Alviina Alametsä
+358 40 8286 553
alviina.alametsa@mielenterveysseura.fi
Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
Kristian Wahlbeck
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
+358 40 828 6553http://www.mielenterveyspooli.fi
Mielenterveyspoolin muodostavat 24 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hankkeessa tavoitellaan väestön mielenterveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, mielenterveysongelmien stigmaa vähentävää julkista keskustelua ja mielenterveysvaikutusten arvioimista kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Vaikeimmassa tilanteessa olevat ihmiset kärsivät suurista asiakasmaksuista18.1.2019 09:00 | Tiedote
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi ei vastaa riittävästi terveydenhuollon eriarvoisuuden ongelmakohtiin. Hallituksen esityksessä asiakasmaksut voivat kasautua eniten sairastaville ja asiakkaille, joiden psyykkiset tai fyysiset oireet johtavat tiheisiin hoitokäynteihin.
Höga avgifter i vården slår hårt mot dem som redan har det svårt18.1.2019 09:00 | Tiedote
Den nya lagen om kundavgifter som är under beredning i riksdagen löser inte ojämlikheten i tillgång till sjuk- och hälsovård. I regeringens lagförslag hopar sig kundavgifterna hos de allra sjukaste klienterna med täta besök på grund av långvariga psykiska eller fysiska symptom.
Yksinäisyyden ehkäisy on politiikkaa18.12.2018 08:41 | Tiedote
Tahdonvastainen yksinäisyys on vakava terveysriski. Yhteiskunta voi kuitenkin ehkäistä sitä.
Järjestöjen Mielenterveyspooli: Mielenterveyslainsäädäntö on uudistettava pian30.10.2018 08:00 | Tiedote
Mielenterveyslainsäädäntö tulee liittää osaksi muuta terveydenhuollon lainsäädäntöä ja tuoda kokonaisuutena nykyaikaan. Mielenterveysjärjestöt vetoavat uudistusten toteuttamiseksi heti seuraavan hallituskauden alussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme