Laittoman uhkauksen siirtyminen virallisen syytteen alaiseksi on oiva päätös pitkälle uralle

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Karhunen korostaa, että kenenkään ei pidä joutua pelkäämään töissä. Esitys antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.

”Esitimme tätä ensimmäisen kerran vuonna 2012. Nyt voin vihdoin jäädä turvallisin mielin eläkkeelle! Vakavammin: Uudistus tarkoittaa sitä, että prosessi ei enää ole yksin työntekijän vastuulla, vaan työnantaja voi hoitaa oikeuskoukerot. Tälle on todella tarvetta, sillä häiriköintitapausten määrä nousee tuhansiin vuodessa”, Karhunen sanoo.

Apua paitsi finanssiyhtiöihin - myös Kelaan ja kauppojen kassoille

Häiriköiden takia konttoreihin on toisinaan jouduttu järjestämään vartiointia, pahimmassa tapauksessa työntekijä on päätynyt sanomaan itsensä irti. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Muun muassa suora yhteydenotto rähisijään on toisinaan vähentänyt häiriöitä.

”Eräässä tapauksessa asiakas hermostui muutaman kympin laskusta ja alkoi riehua. Konttoriin hankittiin vartija, mutta rähisijä maleksi päiväkausia konttorin ulkopuolella ja pelotteli työntekijöitä. Tällaisessa tilanteessa syytteen nostaminen on vaikeaa, sillä uhkaus ei suoraan kohdistunut yksittäiseen henkilöön”, Karhunen kertoo.

Tällä hetkellä syytteen nostaminen on uhrin vastuulla, mikä aiheuttaa paitsi vaivaa ja stressiä, saattaa myös lietsoa häirikköä. Uudistuksen myötä työnantaja voi käydä läpi koko prosessin ja tukea työntekijäänsä paremmin.

”Tämä ei tietenkään koske pelkästään finanssialaa, vaan helpottaa myös vaikkapa vähittäiskaupassa tai Kelan asiakaspalvelussa työskentelevän elämää”, Karhunen toteaa.

Pankkirosvot jäivät ysärille

Pankkien henkilöstön turvallisuudessa on myös tapahtunut kohentumista. Esimerkiksi pankkiryöstöt ovat käytännössä loppuneet paitsi tehokkaiden turvatoimien, myös käteisen käytön vähenemisen seurauksena.

”Vielä 90-luvulla vuosittain tehtiin pahimmillaan 114 pankkiryöstöä. Ainakin yksi työntekijä ammuttiin kuoliaaksi. Työskentelin tuolloin poliisina, ja pankkiryöstöjen tutkinta oli viikoittaista. On hyvä muutos, että pankkeja ei enää pidetä houkuttelevina ryöstökohteina”, Karhunen kertoo.

Läppäri vaihtuu vasaraan

Laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutos jäänee Joppe-lempinimeä kantavan Risto Karhusen viimeiseksi saavutukseksi Finanssiala ry:ssä. Vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaavana johtajana Joppe työskenteli runsaasti muun muassa huijausteeman parissa.

”Välillä on tullut hieman papukaijamainen olo toistellessa samoja fraaseja vaikkapa sijoitus- tai rakkaushuijauksista: Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Älä luovuta pankkitunnuksiasi. Kuitenkin huijarit joutuvat jatkuvasti muuttamaan toimintatapojaan ja keksimään uusia. Ehkä valistuksella – tai joku voisi sanoa jankutuksella – on sittenkin ollut merkitystä.”

Eläkepäivien suunnitelmana Jopella on rentoutumisen ja golfaamisen lisäksi ainakin Lapinlahdella Ylä-Savossa sijaitsevan vanhan kotitalonsa kunnostaminen vapaa-ajan asunnoksi.

”Ei siinä remontoidessa hommat lopu ja lompakkokin haukottelee, kuten täälläpäin sanotaan.”