Lajitiedon keruu sai mittavan rahoituksen

Ympäristötietohanke
EnviBase-ympäristötietohankkeeseen kuuluvat Lajitietokeskuksen lisäksi Satelliittipalvelukeskus ja kansalaishavainto- ja tutkimusaineistoja kokoavat ja jakavat palvelut.
Hanke mahdollistaa kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja tutkijoiden pääsyn joustavammin ja tehokkaammin alan viranomaisrekistereihin, tutkimusaineistoihin, kansalais- ja satelliittihavaintoihin. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, joilla ympäristö- ja luonnonvaratietoa saadaan hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti yhdessä.
Valtiovarainministeri Antti Rinne ja ympäristöministeri Ville Niinistö allekirjoittivat kesäkuussa yhteistyöpöytäkirjan hankkeen toteutuksesta vuosina 2015–2017. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos.
Suomen lajitietokeskus
Lajitietoa tarvitaan yhä useammin päätöksenteon pohjaksi niin viranomaisten ratkaisuihin kuin kansalaisten päivittäisen elämän valintoihin. Suomen lajitietokeskus kokoaa nykyisin hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä olevan tiedon yhteen portaaliin ja mahdollistaa materiaalin tehokkaan hyödyntämisen tutkimuksen, hallinnon ja tavallisen kansalaisen tarpeisiin.
Lajitiedon kokoaminen yhteen paikkaan tehostaa tiedon käyttöä, vähentää virheiden mahdollisuutta, edistää tiedon vapaata saatavuutta ja ennen kaikkea tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kaikille avoin portaali innostaa ammattilaisten lisäksi myös harrastajia tutustumaan ja kartoittamaan lajistoa entistä laajemmin ja tuottamaan samalla lisätietoa Suomen luonnosta.
Lajitietokeskuksen kotipesä on Luomus, joka koordinoi ja ylläpitää lajitietokeskusta yhteistyössä ympäristöministeriön, muiden lajitietoa käyttävien ministeriöiden, Suomen ympäristökeskuksen, yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Mitä on lajitieto?
Lajitieto on tietoa eliöiden – eläinten, kasvien ja sienten – esiintymisestä, niiden ominaisuuksista, siitä miten ne vaikuttavat ympäristöönsä ja miten niitä luokitellaan, eli miten ne ovat sukua toisilleen.
Lajitieto on yksinkertaisimmillaan havainto tietystä lajista tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana. Miljoonista tällaisista tiedonjyväsistä rakentuu käsitys esimerkiksi Suomen eliölajistosta. Ymmärrys siitä, mitkä lajit elävät missäkin päin maatamme, ovatko lajit yleisiä vai harvinaisia, mitkä lajit ovat itäisiä, mitkä läntisiä ja miten lajisto muuttuu etelästä pohjoiseen tai vuosikymmenten saatossa, on kooste yksittäisistä, aikaan ja paikkaan sidotuista lajihavainnoista.
Lajitietoa on kerätty ja myös jalostettu eteenpäin: lajioppaiksi, flooriksi, eliömaantieteellisiksi kartoiksi tai uhanalaisarvioinneiksi.
Lisätietoa:
Lajitietokeskus
Johtaja Leif Schulman (HUOM. tavoitettavissa alkaen 22.9.)
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 050 548 7692
leif.schulman@helsinki.fi
Tekniikka
Tietotekniikka-asiantuntija Esko Piirainen
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 050-5762958
esko.piirainen@helsinki.fi
Lisäksi: lajitietokeskus@luomus.fi
EnviBase-ympäristötietohanke
Kehittämispäällikkö Yrjö Sucksdorff
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 659
yrjo.sucksdorff@ymparisto.fi
Kuva: Suomen lajitietokeskuksen periaate
A–F ovat lajitietoa tuottavia ja käyttäviä tahoja (tutkimuslaitoksia, päätöksentekijöitä, yliopistoja jne.); ohuet nuolet ovat tiedonvaihtoa eri tahojen välillä; paksut nuolet ovat tiedonjakoa kolmansille osapuolille.
Vasemmalla nykytilanne: Toimijat vaihtavat tietoja kahdenvälisesti, kukin potentiaalisesti viiden muun kanssa. Tietojen sekoittuminen on mahdollista, kun esimerkiksi C saa tietoa A:lta ja B:ltä, mutta B:ltä voi tulla C:lle myös A:n tietoja, jotka B on aiemmin saanut itselleen. Tietohaut ja siirrot tehdään tapauskohtaisesti käsityönä. Kukin toimija jakaa erikseen tietojaan mahdollisille kolmansille osapuolille.
Oikealla tilanne lajitietokeskuksen toimiessa: Toimijat kopioivat tietonsa lajitietokeskuksen tietovarastoon (LTK) ja hakevat haluamansa tiedon sieltä, jolloin kukin taho vaihtaa tietoja suoraan vain yhden toisen tahon – lajitietokeskuksen – kanssa. Tietojen sekoittuminen tai tuplaantuminen ei ole mahdollista, koska kukin taho kopioi tietonsa vain lajitietokeskukseen.
Kopioinnit lajitietokeskukseen ovat automatisoituja järjestelmien välisten rajapintojen yli. Toimijat eivät joudu erikseen jakamaan tietoja kolmansille osapuolille, vaan tämä tapahtuu lajitietokeskuksen kautta. Tuloksena on vähemmän työtä vaativa ja korkeampaan laatutasoon nouseva tiedonvaihto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme