Lakiuudistus tekisi suomalaisrahastoista entistäkin paremman vientituotteen
Finanssiala kannattaa lakiesitystä, sillä se yhdenmukaistaa suomalaista sääntelyä eurooppalaisten kilpakumppaneiden kanssa. Suomen sijoitusrahastolaki sääntelee pääasiassa suomalaisten rahastojen toimintaa.
Suomalaisten rahastojen pääoma on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Viime vuoden lopussa Suomeen rekisteröityihin rahastoihin oli sijoitettuna varoja yhteensä noin 120 miljardia euroa. Rahastotoiminnan kansainvälistä luonnetta kuvaa se, että samaan aikaan suomalaisilla on sijoituksia ulkomaisissa rahastoissa noin 110 miljardia.
Rahaston kotimaalla on merkitystä. Suomalainen rahastoala tuo työpaikkoja ja verotuloja ja siten hyödyttää koko yhteiskuntaa. Rahastot voivat olla myös vientituote: jo nyt viidennes suomalaisten sijoitusrahastojen pääomista tulee Ruotsista.
Sijoitusrahastot antavat kaikille halukkaille mahdollisuuden sijoittaa varansa suunnitelmallisesti ja hallitusti.
”Sijoittaminen ei voi olla varattu vain niille, joilla on siihen aikaa ja asiantuntemusta. Sijoittaa voi myös palveluna, jolloin saa koko sijoituspolitiikan yhtenä pakettina. Rahastoon pätee sama kuin muihinkin palveluihin: siitä maksetaan, ettei tarvitse itse valita kohteita, seurata markkinoita eikä hajauttaa riskejä,” kuvailee Finanssiala ry:n johtava lakimies Jari Virta.
Verotuksellista asemaa tarkkailtava
Työryhmä ehdottaa myös erikoissijoitusrahastoja koskevan sääntelyn liittämistä vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin. Ehdotus on kannatettava ja selventää rahastojen eurooppalaista jakoa tavallisiin ja vaihtoehtorahastoihin. Sinänsä tekninen muutos herättää kysymyksen erikoissijoitusrahastojen verotuksellisesta asemasta, sillä valtiovarainministeriön toinen työryhmä käsittelee paraikaa sijoitustuotteiden verokohtelua.
”Nyt ehdotettu lakitekninen muutos ei saa vaikuttaa erikoissijoitusrahastojen verotukselliseen aseman”, Virta painottaa.
Erikoisrahasto saa sisältää vähemmän sijoituskohteita kuin tavalliseen tapaan hajautettu rahasto. Vaihtoehtorahasto taas on rahasto, jonka sijoitustoimintaa ei ole säännelty, ja ne saavat sijoittaa lähes mihin tahansa.
Työryhmä siirsi erilliseen jatkovalmisteluun osuudenomistajarekisterin kehittämisen ja vaihtuvapääomaista sijoitusyhtiötä koskevan mallin. Jotta suomalainen rahastoyhtiö voi kilpailla ulkomaisista sijoituksista, pitää osuudenomistajarekisteriä koskevan sääntelyn vastata keskeisissä kilpailijamaissa noudatettua käytäntöä. Sama koskee vaihtuvapääomaista sijoitusyhtiötä.
”Erillinen valmistelu on järkevä ratkaisu, sillä näihin asioihin liittyvät kysymykset eivät tarvinne niin laajaa pohdintaa kuin työryhmätyöskentelyssä on tarjolla. Erityisesti osuudenomistajarekisterin ratkaiseminen ennen lopullisten lakiehdotusten antamista on olennaisen tärkeää – voisi jopa sanoa suomalaisen rahastoalan elinehto,” Virta linjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
+358 20 793 4229Jari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme