Lakonuhat rapauttavat kilpailukykyä

Toteutuessaan lakot tulevat vaikeuttamaan lakon kohteena olevien Kemianteollisuuden yritysten toimintaa merkittävästi, aiheuttamaan mittavat vahingot ja heikentämään niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Jo pelkkä lakon uhka aiheuttaa kustannuksia, vaarantaa asiakkuuksia ja vähentää halukkuutta investoida Suomeen. Prosessiteollisuudessa prosessien alas- ja ylösajo voi viedä useamman viikon ja aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. On selvää, että työtaistelutoimilla voi olla toteutuessaan vaikutusta alan työpaikkoihin.

Kemianteollisuuden vienti on noin miljardin kuukaudessa eli runsaat 33 miljoonaa päivässä.

− Kun maailmantalous taantuu ja myös kemianteollisuuden yritysten tilauskannat ja suhdannenäkymät ovat olleet EK:n suhdannebarometrin mukaan jo pidemmän aikaa laskussa, olisi vahingon aiheuttamisen sijaan entistä tärkeämpää osoittaa aitoa halua sopimiseen ja rakentaa luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa investoida ja työllistää, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Kemianteollisuudella on Teollisuusliiton ja PRO:n kanssa voimassa olevat työehtosopimukset 30.11.2019 saakka. Ilmoitetut työtaistelu-uhat koskevat kemianteollisuudessa Teollisuusliiton osalta 23 yritystä toimipaikkoineen ja PRO:n osalta 21 yritystä. Työehtosopimusten piirissä on noin 15 000 työntekijää sekä noin 9 000 toimihenkilöä.

Aiemmin marraskuussa Teollisuusliitto ilmoitti katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut vedoten siihen, että ay-jäsenmaksuperinnästä ei pöydässä tule keskustella. Sama tilanne tapahtui PRO osalta kuluneella viikolla, toki siellä perusteena neuvottelujen katkaisemiselle käytettiin myös Kemianteollisuuden kiky-tuntikantaa. Menettely kertoo siitä, ettei aitoa halua sopimiseen kummallakaan osapuolella ole ollut.

− On poikkeuksellista, että neuvotteluissa toinen osapuoli pyrkii sanelemaan, mitä toinen osapuoli saa neuvotteluissa omana tavoitteenaan esittää.Todellisuudessa Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sekä PRO:n neuvotteluja on hiertänyt alusta asti asetelma, jossa ainoastaan kiky-tuntien poistaminen työehtosopimuksesta olisi edistänyt neuvotteluita, Minna Etu-Seppälä jatkaa.

Kilpailukykysopimuksen osana tullut työajan pidennys on Kemianteollisuudessa osa työehtosopimuksia samalla tavalla kuin esim. sairausajan palkkaa tai lomarahaa koskevat määräykset.

− Kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen on osaltaan parantanut yritysten kilpailukykyä, mutta olemme yhä takamatkalla verrattuna kilpailijamaihin. Lisäksi Suomen kokoaikaisten työntekijöiden tehty työaika on Euroopan toisiksi lyhyin. Kemianteollisuus ei ole lyhentämässä työaikaa, eikä näin ollen ole vauhdittamassa sen jäsenyritysten kustannusten nousua tai rapauttamassa niiden kilpailukykyä. Tarvetta on ihan toisen suuntaisille toimille, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

− Suomen hallituksen asettamaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen on vielä matkaa. Käytävä työmarkkinakierros on äärimmäisen tärkeä, mikäli tavoitetta aidosti haetaan. Heikkenevät talouden näkymät edellyttäisivät vastuullisia työmarkkinaratkaisuja, tämän päiväiset työtaistelu-uhat viestittävät valitettavasti muusta kuin vastuullisesta työmarkkinatoiminnasta, Minna Etu-Seppälä jatkaa.

 

Lisätiedot

Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä, johtaja, Työelämä, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi, puh. 040 778 0182

Kuvalinkki

https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/henkilosto/Minna%20Etu-Sepp%C3%A4l%C3%A4_5.jpg

kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Linkedin:http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje:http://bit.ly/1Mk0cTq