Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Lallukan taidetta esittelevä näyttely tuo HAMiin tuulahduksen taiteilijakodin tunnelmaa

Jaa

Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Juho ja Maria Lallukan testamenttivaroilla rakennettu taiteilijakoti on suomalainen kulttuurimonumentti vailla vertaa. Komean funkistalon seinien suojissa ovat maalanneet ja veistäneet taidekentän merkkihenkilöt. Taiteilijakodin ideaan kuuluu, että koti ja työpaikka ovat saman katon alla. Näyttelyyn valikoidut teokset kertovat taiteilijakodin tarinaa, ja avaavat samalla laajempia näkymiä taiteen ja yhteiskunnan ilmiöihin.

Tove Jansson: Ennen naamiaisia, 1943 / Kuva: HAM/Yehia Eweis
Tove Jansson: Ennen naamiaisia, 1943 / Kuva: HAM/Yehia Eweis

Tuskin koko maasta löytyy toista rakennusta, jossa olisi asunut ja työskennellyt yhtä monta nimekästä taiteilijaa: tähän päivään mennessä yli 130 taiteilijaa sekä koko joukko musiikin ja näyttämötaiteen edustajia. Kuvataiteilijoista ensimmäisten joukossa vuonna 1933 valmistuneeseen taiteilijakotiin muuttivat esimerkiksi Marcus Collin, Ester Helenius, Eero Nelimarkka, Venny Soldan-Brofeldt ja Ellen Thesleff. Lallukka – elämää taiteilijakodissa –näyttely esittelee 43 Lallukan kuvataiteilijaa ja 61 teosta, vuodesta 1933 nykyaikaan. Lallukan nykytaiteilijoista mukana ovat muun muassa Elina Merenmies, Inka Nieminen ja Tommi Toija.

Taiteilijakoti muodostaa puitteet siellä syntyneelle taiteelle sekä fyysisenä tilana että eräänlaisena mielentilana. Vaikka suuret taiteilijat asuvat vieri vieressä, jokaisen henkilökohtaista reviiriä ja työrauhaa kunnioitetaan. Talon tunnelma on hyväksyvä ja arvostava. Kuvanveistäjä Essi Renvallin mukaan talossa asuneet eri alojen taiteilijat olivat kaikki tuttavia keskenään ja muodostivat kuin suuren perheen, ”jonka jäsenet eivät paljoakaan toisistaan tiedä”.

Työn ja perhe-elämän yhdistäminen saman katon alle ei aina ole sujunut aivan mutkattomasti. Työn äänet ja tuoksut kantautuvat asuinhuoneisiin, ja vastaavasti muu elämä tunkeutuu ateljeen puolelle. Usein taiteilijoiden mukana Lallukkaan muutti perheenjäseniä, joiden joukossa oli myös taiteilijoita. Talon pitkäaikaisiin asukkaisiin kuuluivat esimerkiksi taiteilijapariskunta Lyyli ja Matti Visanti. Eva Cederström puolestaan toi taloon mukanaan sekä iäkkään äitinsä että pienen tyttärensä. Talon lapsille Lallukka on kuitenkin ollut myös kiinnostava ja jännittävä kasvuympäristö. Myös nuori Tove Jansson vietti opiskelijavuosiaan isänsä, kuvanveistäjä Viktor Janssonin ateljeeasunnossa.

Elämä Lallukassa oli vasta päässyt kunnolla käyntiin, kun syksyllä 1939 Suomi ajautui sotaan. Lallukan taiteilijoita ja perheiden lapsia joutui lähtemään rintamalle, eikä osa koskaan palannut. Taiteilijaelämä ei silti kokonaan pysähtynyt, sillä taide teki kauppansa. Sotaa seuranneina vuosikymmeninä käytiin vilkasta ja kärkevää taidekeskustelua, jossa uudet suunnat saivat usein puolustaa paikkaansa. Abstrakti taide tuli rytinällä Suomen taidekentälle, ja sen merkitys pysyi vahvana vielä seuraavina vuosikymmeninä. Tämän suunnan pioneereista Lars-Gunnar Nordström ja Göran Augustson asettuivat Lallukkaan 1970-luvulla. Vähitellen ilmapiiri vapautui ja taiteen tekemisen tavat monipuolistuivat. Vuosisadan lopulle tultaessa oli saavutettu sellainen rönsyilevä moniarvoisuuden tila, joka Suomen taidemaailmassa tänä päivänäkin vallitsee.

Taiteilijakodin asukkailla on ollut merkitystä paitsi taiteen tekijöinä myös opettajina ja taidemaailman vaikuttajina. Lallukka on aina ollut moniääninen ja tärkeä osa suomalaista taidekenttää. Taiteilijakoti muodostaa pienoismaailman, joka elää ja hengittää omaan rytmiinsä. Historian kerrokset ovat aina läsnä, ja myös ajatus tulevista taiteilijapolvista on osa Lallukan henkeä. Jo yhdeksän vuosikymmenen ajan tämä poikkeuksellinen talo on elänyt mukana yhteiskunnan ja taiteen mullistuksissa.

Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija FT Marja Lahelma, jonka kirjoittama kirja samasta aiheesta ilmestyi lokakuussa 2020 Kustannusosakeyhtiö Parvsin kustantamana.

Näyttelyyn liittyvät myös HAMin yleisötyön instagramiin tuottamat 15 minuutin lounasopastukset Taiteilijakoti Lallukasta sekä Maanantaina museossa -opastukset näyttelystä. Somekanavien kautta tarjolla on ainutlaatuinen kurkistus taiteilijakodin elämään. Lähetyksissä kuullaan niin runonlausuntaa kuin sukelletaan syvälle taiteen tekemiseen.

Lallukka – Elämää taiteilijakodissa / HAM Helsingin taidemuseo 13.11.2020-24.10.2021

Lehdistökuvat:
www.hamhelsinki.fi/info/medialle (salasana: hammedia).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

amanuenssi Heli Harni, HAM puh. 040 334 6071, heli.harni@hel.fi
näyttelyn kuraattori Marja Lahelma, puh. 040 837 2792, marja.lahelma@helsinki.fi
Näyttelystä ei järjestetä lehdistötilaisuutta. Haastattelutiedustelut: tiedottaja Karri Buchert, puh. 050 304 6707, karri.buchert@hel.fi

Kuvat

Tove Jansson: Ennen naamiaisia, 1943 / Kuva: HAM/Yehia Eweis
Tove Jansson: Ennen naamiaisia, 1943 / Kuva: HAM/Yehia Eweis
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

HAM Helsingin taidemuseo

HAM Helsingin taidemuseo pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta, johon kuuluu yli 9000 teosta. HAM hoitaa ja kartuttaa taidekokoelmaa, johon kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset. Tennispalatsiin keskittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissään HAM tuo esille modernia taidetta ja nykytaidetta. HAM Helsingin taidemuseo

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Pirkkolaan 18.9. avattava uusi energiatehokas jäähalli tuo helpotusta Helsingin haastavaan jäätilanteeseen17.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Pirkkolaan avataan uusi energiatehokas jäähalli 18.9. Pirkkolan jääpyhättö on perinteisesti ollut kovassa käytössä ja käyttäjiä ollut vuosittain noin 150 000. Uuden jäähallin myötä kävijämäärän odotetaan nousevan vuositasolla noin 170 000 henkilöön, joka tulee osaltaan helpottamaan Helsingin haastavaa jäätilannetta. Jäähallin rakennuskustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa. Rakennuksessa on hyödynnetty uutta rakennustekniikkaa, jonka avulla voidaan saavuttaa jopa 60 prosentin energiatehokkuus vanhaan halliin verrattuna. Hallin auetessa kaupunkilaiset ja jääurheiluväki pääsevät nauttimaan modernin jäähallin tarjoamista olosuhteista.

Herttoniemienrannan kentälle suunnitellaan tekonurmea14.9.2021 11:11:57 EEST | Tiedote

Herttoniemenrannan liikuntapuiston kivituhkakenttä halutaan uudistaa monikäyttöiseksi harjoitus- ja pelikentäksi. Hankkeen takana on urheiluseura Puotinkylän Valtti, joka ehdottaa, että seura vuokraa alueen Helsingin kaupungilta ja asentaa kentälle jalkapalloilun tarpeisiin sopivan tekonurmimaton keväällä 2022. Kaupunkilaiset voivat tutustua ja kommentoida suunnitelmaa kerrokantasi.fi-alustalla. Helsingin kaupungin liikuntapalvelut järjestää aiheesta myös keskustelutilaisuuden asukkaille ja muille sidosryhmille ke 29.9. klo 17–18.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme