Suomen ympäristökeskus

Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä

Jaa

Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää.

Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää on havaittavissa pintalauttoina. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda liikkui alueella 10.8.2022 tutkimusmatkan yhteydessä. Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE
Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää on havaittavissa pintalauttoina. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda liikkui alueella 10.8.2022 tutkimusmatkan yhteydessä. Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE

Sinilevätilanne huonontunut järvillä

Viime päivien lämmin sää on lisännyt sinilevien määrää järvillä, ja tällä hetkellä sinileväkukintoja esiintyy enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Järvien sinileväkukinnat ovat lisääntyneet erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla sekä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

“Elokuun alussa lämmennyt sää sekä voimakkaiden tuulten ja sateiden tuomat lisäravinteet ovat huonontaneet sinilevätilannetta järvillä. Sinileväkukinnat ovat voimakkaimmillaan heinä-elokuussa, mutta niitä voi esiintyä myös myöhemmin syksyllä, mikäli lämmin sää jatkuu”, sanoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.

Erittäin runsaita sinileväkukintoja ei tällä viikolla ole havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla. Runsaasti sinilevää esiintyy kaikkiaan 22:lla ja hieman sinilevää 42 havaintopaikalla. Kansalaisilta on Järvi-Meriwikin ja Vesi.fi-karttapalvelun kautta yhteensä 81 havaintoa, joista 58:ssa on havaittu sinilevää. Vaikka havaintopaikoilla ei ole tavattu erittäin runsaita sinileväkukintoja, kansalaisilta on tullut muita kanavia myöten muutamia havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen alueilta.

Tuulinen sää voi sekoittaa sinilevälauttoja pintaveteen, ja rannalle ajautuvat kuolevat sinilevämassat voivat värjätä rantoja sinisiksi tai turkooseiksi. Pintavedessä voi edelleen esiintyä kellertäviä tai ruosteenpunaisia kuusen-suopursuruosteen helmi-itiöiden muodostamia lauttoja, jotka eivät ole ihmisille haitallisia.

Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintalämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 17–20 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 14–17 astetta.

Merellä ajelehtii sinilevälauttoja

Merialueilla sinilevän pintakukintoja on havaittu enemmän kuin viime viikolla.

“Myös rannikolla sinilevähavaintojen määrä on elokuun alun pitkäaikaista keskiarvoa suurempi”, sanoo erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suurimmassa osassa havainnoista on kuitenkin kyse vähäisistä sinilevämääristä. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu vain yhdellä havaintopaikalla Rauman edustalla, ja runsaasti sinilevää esiintyi seitsemällä paikalla Suomenlahden ja Saaristomeren rannikoilla. Hieman sinilevää on havaittu paikoin Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla.

Suomenlahden avomerialueella levälauttoja on havaittavissa Suursaaresta länteen, ja runsaimmat esiintymät sijoittuvat Porkkalasta aina Ahvenanmaan eteläpuolelle saakka.

Selkämeren eteläosassa on havaittu paikoittain meren pinnassa näkyvää sinilevää, mutta heikompana kuin eteläisillä merialueilla. Länsirannikolla voimakkaat tuulet ovat tuoneet pintaan maa-ainesta, joka samentaa vettä laajoilla alueilla rannikon läheisyydessä. Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 16–17 astetta, Selkämerellä 15–18 astetta, Saaristomerellä 18–19 astetta, ja Suomenlahdella 18–20 astetta. Loppuviikon ajaksi ennustetaan rauhallista aallokkoa ja heikkoja tai kohtalaisia tuulia, mikä yhdessä helteisten lämpötilojen kanssa saattaa edelleen suosia sinilevien pintakukintaa.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Havainnot kartalla

Sinileväkukintojen kesän riskiarvio

Sinilevätilannekooste

Satelliittihavaintoja

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 295 251 757, etunimi.etunimi.sukunimi@syke.fi

Merialueilta

Rannikon sinilevähavainnot

  • Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avomeren sinilevähavainnot

  • Eotuki@syke.fi
  • Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064, etunimi.sukunimi@syke.fi

Itämeren tila

  • Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1811, etunimi.sukunimi@syke.fi (12.8. asti)
  • Erikoistutkija Henrik Nygård, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi (15.8. alkaen)

Viestintä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää on havaittavissa pintalauttoina. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda liikkui alueella 10.8.2022 tutkimusmatkan yhteydessä. Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE
Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää on havaittavissa pintalauttoina. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda liikkui alueella 10.8.2022 tutkimusmatkan yhteydessä. Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE
Lataa
Rehevissä järvissä tai järvenosissa sinilevää on paikoitellen runsaastikin.  Satelliittihavainto Vesilahdelta maanantailta 8.8.2022. Kuva: SYKE / TARKKA
Rehevissä järvissä tai järvenosissa sinilevää on paikoitellen runsaastikin. Satelliittihavainto Vesilahdelta maanantailta 8.8.2022. Kuva: SYKE / TARKKA
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

MEDIAKUTSU: Eväät reiluun ruokamurrokseen -tapahtuma 11.10. klo 9–10.30. Ilmoittaudu mukaan!26.9.2022 15:51:19 EEST | Kutsu

Reilu ruokamurros, eli siirtymä ilmastoviisaaseen ja kaikille reiluun ruokajärjestelmään, onnistuu kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden yhteistyöllä ja jämäkällä julkisella ohjauksella. Tervetuloa joko paikan päälle Helsinkiin tai virtuaalisesti mukaan tapahtumaan, jossa julkaistaan Just food -tutkimuksen uusin raportti ja politiikkasuositukset, joissa tutkijat antavat eväitä siihen, miten reilu ruokamurros voidaan Suomessa toteuttaa. Pääset myös kuulemaan ruokajärjestelmän toimijoita, jotka keskustelevat paneelissa siitä, miten murros voidaan käytännössä toteuttaa. Aika: Tiistaina 11.10.2022 klo 9.00–10.30 Paikka: Tilaisuus järjestetään livenä Lyhtysalissa, Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4 C, Helsinki) tai voit osallistua myös verkossa. Livestriimin linkki ilmoitetaan osoitteessa https://www.justfood.fi/fi-FI/Tapahtumat. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 5.10.2022 mennessä tämän Webropol-linkin kautta. Ohjelmassa Reilun ruokamurroksen periaatteet ja kriteerit auttavat arvioimaan ilm

MEDIAKUTSU: Kiertotalous-Suomen lanseeraus, ti 27.9. klo 9-12.30 Ilmoittaudu mukaan!19.9.2022 16:12:37 EEST | Kutsu

Kiertotalous-Suomen lanseeraustilaisuus Kiertotalouden osaamisverkostoa (KiSu) on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa huhtikuusta 2022 alkaen. Kiertotalous-Suomen verkkopalvelu aukeaa syyskuun lopussa ja verkoston virallinen lanseeraustilaisuus pidetään keskustakirjasto Oodissa 27.9.2022. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa. Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisen ja tiedon solmukohta, joka yhdistää ratkaisuja etsivät toimijat ja niiden tarjoajat. Kiertotalous-Suomen tavoitteena on tukea muun muassa kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan kehittämisessä. Osamisverkosto myös kokoaa keskeisiä kiertotalouden parissa toimivia palveluita yhteen ja tukee eri toimijoita oman kiertotalouspolun löytämisessä. Tilaisuudessa kerrotaan verkoston toiminnasta, esitellään Kiertotalous-Suomen verkkopalvelu ja suunnitellaan työpajoissa toimintaa yhdessä sidosryhmien kanssa.Tilaisuudessa esitellään ly

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme