ELY-keskukset

Lämpenevät talvet tuovat haasteita maanteiden talvihoitoon (Keski-Suomi ja Itä-Suomi)

Jaa

Ensimmäiset talviset kelit on jo koettu Keski- ja Itä-Suomessa, vaikka talvet nykyisin alkavat vuosi vuodelta myöhemmin ja päättyvät keväällä aikaisemmin. Nyt viimeistään tienkäyttäjien kannattaa varautua paikoin liukkaisiin ajokeleihin sekä lumen tuloon.

Ennen lumien tuloa voi teillä ja etenkin siltapaikoilla esiintyä jo mustaa jäätä, jota autoilijoiden on vaikea erottaa. Tähän näkymättömään jäähän kannattaa aina varautua. Suolauskaluston näkyminen tiellä on varma merkki siitä, että liukkautta on ainakin paikka paikoin. Lumisateiden myötä aurauskalusto ilmestyy muun liikenteen sekaan. Autoilijoiden on syytä noudattaa suurta varovaisuutta ja alentaa nopeutta kohdatessaan aurauskalustoa. Moottoriteillä aurataan useammalla aura-autolla. Tällöin autoilijoiden tulisi välttää aura-auton ohittamista ja ajautumista niiden väliin. Muillakaan teillä ohittamista ei suositella. Aura-auto siirtyy aika ajoin levikkeelle, jolloin se antaa selkeästi ohitusmahdollisuuden. Varsinkin pakkaskelillä pöllyävä lumi vaikeuttaa näkyvyyttä. Tällöin autoilijan on syytä pitää riittävä etäisyys aura-autoon.

– ELY-keskus muistuttaa tienkäyttäjiä siitä, että kesäkeliä vastaavia olosuhteita ei voida talvikaudella saavuttaa edes päätieverkolla, vaikka kaikki resurssit ovat täysimittaisesti käytössä. Autoilijoiden vastuu liikenteessä korostuu ja ajonopeudet sekä turvaetäisyydet tulee sopeuttaa kulloinkin vallitsevan kelin mukaan. Arki saadaan kuitenkin rullaamaan tienkäyttäjien, tienpitäjän ja urakoitsijoiden yhteistyöllä, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Maanteiden hoidon toteutus

Maanteiden hoito toteutetaan koko maassa täysin urakoimalla ja urakat ovat monivuotisia, laajoja palvelusopimuksia. Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon ELY-keskukset määrittävät alueillaan työt ja halutun laatutason Väyläviraston määrittämien valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon hankinta on keskitetty itäiselle hankinta-alueelle, jonka toiminnasta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Maanteiden hoidon kilpailutus on keskitetty valtakunnallisesti läntiselle hankinta-alueelle ja siitä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Itäinen hankinta-alue (Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat) on jaettu 21 tiestön hoitourakkaan, joista 13 urakkaa perustuu vielä vanhaan alueurakkamalliin ja 8 urakkaa uuteen maanteiden hoitourakkamalliin. Molemmissa urakkamalleissa urakoitsijat organisoivat työt, valitsevat työmenetelmät, hankkivat aliurakoitsijat ja materiaalit sekä vastaavat laadusta ja sen raportoinnista ELY-keskukselle sopimusasiakirjojen edellyttämällä tavalla. ELY-keskus valvoo toteutunutta laatua pistokoeluontoisesti maastossa sekä kunnossapitokaluston reaaliaikaisen tilannekuvan avulla. Lisäksi on hankittu ulkopuolista laadunvalvontapalvelua.

Uudessa maanteiden hoitourakkamallissa riskejä on pyritty jakamaan paremmin ja urakat ovat tavoitehintapohjaisia, maksuperusteena toteutuneet työt. ELY-keskuksen valvoja osallistuu myös aliurakoitsijoiden valintaan ja laaduntuottoa pystytään valvomaan paremmin jo työnaikana. Uusi maanteiden hoidon urakkamalli tulee käyttöön vaiheittain kilpailutuskierron yhteydessä ja kaikissa urakoissa se on käytössä syksyllä 2023 mennessä. Pääurakoitsijoina alueella toimivat Destia Oy, YIT Suomi Oy ja Savon Kuljetus Oy.

Talvihoidon laatutasoon vaikuttaa tien toiminallinen luokka ja liikennemäärä

– Maanteiden talvihoito perustuu Väyläviraston vuonna 2018 päivittämiin toimintalinjoihin, jossa maantiet on jaettu tienkäytön ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella kuuteen talvihoitoluokkaan. Talvihoitoluokat määrittelevät tienhoidon tason, toimenpiteisiin lähtökynnykset ja sen, missä ajassa urakoitsijoiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja milloin niiden tulee olla tehtynä. Töitä tehdään vuorokaudenajasta riippumatta, kertoo Partanen.

Ylimpiin talvihoitoluokkiin (Ise ja Is) kuuluvat vilkasliikenteiset päätiet, joita alueen maanteistä on yhteensä noin 9 % (noin 1 980 km). Näillä teillä käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa suolaa läpi talven. Toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti, kun tarvetta ilmenee. Niinpä polanteita ei juuri pääse muodostumaan.

– Usein kuulee myös väitteitä, että lunta sulatettaisiin aurauksen sijasta suolaamalla. Tietynlaisissa olosuhteissa suolausta joudutaan kuitenkin tekemään liukkaudentorjunnan vuoksi lumisateenkin aikana aurauksen yhteydessä, Partanen jatkaa.

Muu päätieverkko sekä vilkkaat seutu- ja yhdystiet, joita alueen maanteistä on noin 18 % (noin 3 810 km) on jaettu liukkaudentorjunnan osalta päällysteen mukaan pääosin suolalla hoidettaviin (Ib) ja pääosin hiekalla hoidettaviin teihin (Ic). Näin varaudutaan paremmin nopeasti muuttuviin sääolosuhteisiin tiestöllä, jonka päällysteet kestävät suolaa ja turvataan päällysteen elinkaarta paremmin tiestöllä, joka kestää suolaa huonosti. Suolalla liukkautta torjuttavat tie ovat pääosan talvea paljaita tai niillä voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa voi esiintyä liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivalla liukkaudentorjunnalla. Tiet, joilla liukkautta torjutaan pääosin hiekalla, ovat talvikaudella yleensä joko osittain tai kokonaan polannepintaisia. Suolaa näillä teillä käytetään vain poikkeustapauksissa tai kun ennakoidaan erityisen vaikeita keliolosuhteita. Erityisesti syksyisin voidaan kuitenkin liikenneturvallisuussyistä käyttää suolaa.

Valtaosa alueen maanteistä, noin 73 % (noin 15 660 km), kuuluu alimpiin hoitoluokkiin (II ja III). Tiestö on pääosan aikaa polannepintainen, mutta paikoin tie voi olla lievästi urautunut. Tie on normaalitilanteissa maltilliseen liikennöintiin riittävän pitävä ja tasainen. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että liikkuminen normaalitilanteissa on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan vain ongelmatilanteissa. Sään muuttuessa ja erityisesti veden sataessa polannepinnalle keli voi olla useiden tuntien aikana ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii suurta varovaisuutta.

Teknologia apuna tienpidossa

Valtatie 4:llä Helsingin ja Oulun välillä pilotointi olosuhdetiedon hyödyntämistä jatkuu tulevalla talvikaudella. Tiejaksolla liikennöiviin linja-autoihin sekä rekkoihin on asennettu keliolosuhteita mittaavia laitteita. Kyseessä on Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten sekä Väyläviraston yhteishanke. Keliolosuhteita voidaan seurata reaaliaikaisesti osoitteessa  https://roadweather.online/.

– Myös maitotiejärjestelmä laajenee tulevana talvena Ylä-Savon ja Pirkanmaan alueiden lisäksi kattamaan Keski-Suomen. Alueella liikennöivät maitoautot on varustettu laitteilla, joilla voidaan raportoida maanteiden kuntopuutteista tai muista liikennöintiä haittaavista puutteista suoraan liikennekeskuksen kautta paikalliselle hoitourakoitsijalle. Kyseessä on ELY-keskusten, Väyläviraston ja Valion yhteishanke, toteaa Partanen.

Katso myös nämä:

Teiden talvikunnossapidon tietopaketti, Väylävirasto: https://vayla.fi/-/teiden-talvikunnossapidon-tietopaketti

Tienkäyttäjät voivat Ilmoittaa akuuteista ongelmista Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (24/7, pvm/mpm)

Palautetta talvikunnossapidosta Palauteväylän kautta: https://palautevayla.fi/aspa

Ajantasainen tieto talvikunnossapidosta (esim. auraus, suolaus ja hiekotus): https://liikennetilanne.tmfg.fi/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kunnossapitoyksikön päällikkö
Vesa Partanen
p. 0295 026 750

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Tulvatilanne lähenteli viikonloppuna Lounais-Suomen vesistöissä viimetalvisia ennätyksiä (Varsinais-Suomi, Satakunta)23.11.2020 12:17:05 EETTiedote

Viime viikolla (vko 47 /2020) Lounais-Suomessa satoi laajalti viidessä päivässä yhteensä noin 70 mm. Tämä on suunnilleen koko kuukauden keskimäärinen sademäärä, mikä sai vesistöt viikonloppuna tulvakorkeuksiin. Viime talven useita kuukausia lähes jatkuvana vallinnut tulvakausi alkoi näihin samoihin aikoihin, mutta ei niin rajuna kuin nyt. Monissa vesistöissä, kuten Perniönjoella, Eurajoella ja Karvianjoella oltiin sunnuntaina jo lähes samoissa lukemissa kuin viime talvena pahimmillaan helmikuussa 2020. Edellisen vuoden sademäärä oli lähes koko Lounais-Suomessa metrin luokkaa, mikä on vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian ennätystasoa keskimääräisen vuosisadannan ollessa noin 700 mm. Karvianjoella on satanut jopa 1150 mm viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on selvästi 58-vuotisen mittaushistorian ennätys. Perniönjoki on ollut viime vuosina Lounais-Suomen vesistöjen herkimmin tulviva joki Viime viikolla vedenpinta nousi viidessä päivässä yli kaksi metriä nostaen veden laajalti peltoalu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme