Vuoden neljännessä kokouksessaan 12.4.2022 valmiustoimikunta kävi läpi tilannekatsauksen Ukrainan sodan heijastevaikutuksista alueella, pakolaisten maahantulosta, alueellisesta huoltovarmuudesta, turvallisuustilanteesta ja COVID19-pandemiasta.

Varautumisen näkökulmasta Suomi on parhaillaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttaa voimakkaasti niin koronapandemia, Ukrainan kriisi kuin käynnissä oleva hoitajalakkokin.

”Koronatilanne kuormittaa yhä terveydenhuoltojärjestelmäämme erityisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa alueellamme. Rajoituksia ei ole voimassa.

Ukrainan sotaa on maasta paennut 4,5 miljoonaa ihmistä. Neuvotteluita Venäjän ja Ukrainan kesken ei nyt käydä. Suomen kannalta merkityksellistä on, miten tilanne heijastuu Itämerelle,” totesi valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kokouksen alussa.

”Tilanne on aiheuttanut ennakoitua hybridivaikuttamista myös Suomessa,” totesi Pukkinen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt turvallisuudentunnetta kansalaisten keskuudessa. Yleisesti varautumiseen liittyvä tiedon tarve on suurta. Esimerkiksi Kokkolassa on jaettu kotitalouksien varautumisohjeista tiedote jokaiseen kotiin.

”Huoltovarmuuden osalta kansalaiset kokevat energiantuotannon, perustuotannon ja erityisesti maatalouden omavaraisuuden turvaamisen erittäin tärkeäksi,” ylijohtaja huomautti. 

Viranomaisten keskeinen tehtävä on tukea kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luoda vakautta lisäämällä tietoutta siitä, että yhteiskuntamme on varautunut häiriötilanteisiin monella tasolla.

Puheenvuorossaan ylijohtaja totesi, että Etelä-Pohjanmaa liittyy hoitohenkilökunnan työtaistelun piiriin 13 muun sairaanhoitopiirin mukana pääsiäisen jälkeen. Aluehallintovirastolla on oma roolinsa lakon vaikutusten seurannassa.

Julkisen hallinnon toiminnan riittävä suorituskyky varmistetaan poikkeusoloissa

Pyydettynä ajankohtaisesitelmänä valmiustoimikunta kuuli katsauksen viranomaisten toiminnan varmistamisesta poikkeusoloissa.

”Esimerkiksi ajoneuvojen ja työkoneiden varausmenetelmä on nyt myös julkisen sektorin käytössä. Ilmoittamalla varattavan kaluston toimijat varmistavat, että kyseinen ajoneuvokalusto on heidän käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa,” kertoi valmistelutyöhön itsekin osallistunut ELY-keskusten ja TE-toimistojen valmiuspäällikkö Tapani Rossi.

”Uusi toimintamalli luotu yhteistyössä Traficomin, huoltovarmuusorganisaation, Puolustusvoimien ja ELY-keskusten kanssa,” Rossi totesi.

Turvallisuustilanne tällä hetkellä vakaa

Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa ja rajatilanne rauhallinen. Tiedonvaihto turvallisuusviranomaisten välillä toimii hyvin.

Maahanmuuttovirasto Migri vastaa laajamittaisen maahantulon varautumisesta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tukee Migrin tekemää työtä esimerkiksi yhteyden pidossa kuntiin.

Viranomaiset jatkavat tilanteen seurantaa ja varautumista tehostetusti. Myös valmiustoimikunnan kokoontumiset ovat osa tätä varautumista.

Pandemia ei ole vielä ohi

COVID19-tautitilanne on jäänyt vähemmälle huomiolle, osittain myös turvallisuustilanteen johdosta. Tilanne näyttää valtakunnallisesti jo hieman paremmalta, mutta pandemia ei ole vielä ohi. Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa alueella tartuntoja esiintyy edelleen ja terveydenhoitojärjestelmä on kuormittunut.

Terveydenhuoltoa kuormittaa lisäksi meneillään oleva hoitohenkilökunnan työtaistelu, joka aiheuttaa lisätyötä esimerkiksi työvuorojen järjestelyissä. Lakko laajenee pääsiäisen jälkeen myös esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Jotta yhteiskuntamme voi pysyä auki ja pystymme palaamaan mahdollisimman tavalliseen arkeen, jokaisen oma vastuu terveysturvallisesta toiminnasta korostuu. Muistetaan siis turvavälit, suojaudutaan rokotteilla ja jäädään oireisena kotiin.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582, marko.pukkinen@avi.fi

Johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800, etunimi.sukunimi@avi.fi

Länsi- ja Sisä-Suomi

Korona
Turvallisuus ja varautuminen