Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Länsirannikon hajanaiset sote-palvelut vastaavat kankeasti asiakkaidensa palvelutarpeisiin – THL arvioi Turun yliopistosairaalapiirin sote-palvelut

Jaa

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ovat hajanaiset, mikä heikentää asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa, käy ilmi THL:n tänään julkaisemista arvioinneista.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ovat hajanaiset. Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen koordinointia sekä perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista. Palvelujärjestelmän hajanaisuus heikentää asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Turun yliopistosairaalapiirin kolmella alueella.

Länsirannikon alueilla on kuitenkin vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena, mikä hillitsee kustannusten kasvua ajan myötä. Konkreettiset toimenpiteet ovat pisimmällä Vaasan alueella, jonne on muodostumassa Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä.

Turun yliopistosairaalapiirin alueen 58 kunnasta 46 kunnan tulos oli tilikaudella 2019 alijäämäinen. Suurimmat länsirannikon alueiden rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.

Länsirannikolla peruspalvelujen saatavuutta on vahvistettu pääasiassa perustason palveluita järjestävien kuntien ja kuntayhtymien omin toimin, ei niinkään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Peruspalveluissa on mm. lisätty sähköisiä asiointipalveluja ja erilaisia moniammatillisia tiimejä.

Palveluntuottajien väliset raja-aidat näyttävät haittaavan palvelujärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena. Ja palvelutuotannon johtaminen kokonaisuutena on vaikeaa, koska alueiden tietojärjestelmäympäristöt ovat kirjavat ja tiedonkulku ontuu, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen.

”Perus- ja erityistason palveluiden yhteen sovittaminen on monentyyppisiä palveluja tarvitsevan asiakkaan kannalta aivan olennainen kysymys”, painottaa THL:n arviointipäällikkö Hannele Ridanpää. ”Mikäli yhteen sovittamisessa on onnistuttu, voi asiakas saada tarvitsemansa avun nopeasti peruspalveluissa, eikä lähetettä ja jonottamista erikoissairaanhoitoon välttämättä tarvita.”

Jos ennaltaehkäisevät tai varhaisvaiheen palvelut eivät kykene vastaamaan kasvavaan kysyntään, lisää se Ridanpään mukaan korjaavien, usein kalliimpien erityispalvelujen tarvetta. ”Ja kun erikoissairaanhoito ylikuormittuu, joutuu se palauttamaan asiakkaansa joskus varsin nopeasti takaisin peruspalveluihin, joilta monesti puuttuu erityisosaaminen. Tällöin on vaarana, että asiakas joko putoaa palveluista kokonaan, tai jää ’seilaamaan’ eri palvelujen kierteeseen.”

Ikääntyneiden riittämättömät perustason terveyspalvelut näyttävät johtavan siihen, että erikoissairaanhoidon hoitojaksot vuodeosastoilla pitkittyvät, osittain epätarkoituksenmukaisesti.

Samoin työikäisten runsaat mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot tai nuorten aikuisten lisääntynyt psykiatrinen laitoshoito voivat kertoa riittämättömistä perustason mielenterveyspalveluista Vaasan alueella. Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisen tuen saatavuudessa oli vaihtelua palveluntuottajien välillä.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2/3 asiakkaista joutui odottamaan terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyä maaliskuussa 2019 keskimäärin yli viikon.

Koronaepidemia on lisännyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuoropuhelua.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskitytään edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut TYKS-erityisvastuualueella. Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasan alue. Päätösten tueksi 5/2020, THL

Katso maanantai-aamun tiedotustilaisuus Turun yliopistosairaalapiirin arvioista ma 26.10. klo 9.30–10.30 Teams-lähetyksenä. Linkki sivulla: 

Arviointi 2019

Lisätietoja:

Hannele Ridanpää
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7136

Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068

etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kommunernas ekonomi och tillgången till yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården har försämrats även i Södra Finland – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom HUCS specialupptagningsområde20.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Kommunernas ekonomiska situation har länge varit svår i de områden i Södra Karelen, Kymmenedalen och Päijänne-Tavastland där invånarantalet minskar. Nu har också ekonomin i kommunerna i det folkrika Nyland försämrats. Detta minskar finansieringsmöjligheterna för social- och hälsovårdstjänster. Detta framgår av de utvärderingar som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Kuntien talous ja sote-ammattihenkilöstön saatavuus ovat heikentyneet myös Etelä-Suomessa – THL arvioi HYKS erityisvastuualueen sote-palvelut20.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Kuntien taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea väestön vähenemisestä kärsivillä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista HYKS erityisvastuualueen sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinneista. Katso perjantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä arvioi koronarokotusten järjestämistä ja kohderyhmiä – arvio tarkentuu tutkimustiedon kertyessä18.11.2020 14:11:40 EETTiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontui 17.11. arvioimaan tulevien koronarokotusten kohderyhmiä ja aikataulua. KRAR suosittelee, että koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Suosituksen mukaan rokotusten kohderyhmät tulee määrittää lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Rokotteita aluksi kolmelle kohderyhmälle Hallitus on linjannut, että rokotteita hankitaan riittävästi koko väestön tarpeisiin. KRAR suosittelee, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi seuraaville ryhmille: koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ikääntyneet henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Koska rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, vastedes on arvioitava myös näiden ryhmien sisäinen rokotusj

Suomalaiset nuoret käyttävät eurooppalaisnuoria harvemmin päihteitä, kertoo laaja eurooppalainen tutkimus – humalajuominen huolettaa12.11.2020 12:30:00 EETTiedote

Raittiiden, alkoholia juomattomien 15–16-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut Suomessa ja lähes koko Euroopassa vuodesta 1995 vuoteen 2019, kertoo eurooppalainen ESPAD-tutkimus. Suomalaisnuoret ovat useammin raittiita kuin nuoret Euroopassa keskimäärin. Raittiiden nuorten osuus on kuitenkin Suomeakin suurempi muissa Pohjoismaissa, Tanskaa lukuun ottamatta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme