ELY-keskukset

Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -kysely: vesihuoltopalveluista ollaan valmiita maksamaan jonkin verran enemmän, veden laatu ja julkinen palvelu tärkeää kaikille

Jaa

Kaikille suunnattu Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -kysely julkaistiin 3.7.2020 ja vastauksia kerättiin 28.1.2021 asti. Vastauksia saatiin kaikkiaan 303 kappaletta. Vastaajat kokivat tärkeiksi veden laadun ja julkisen palvelun lisäksi pohjavesivarojen varmistamisen tulevaisuuteen, riittävän veden määrän vuorokauden ympäri ja ympäristöarvojen huomioinnin jätevedenpuhdistuksessa.

Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -logo
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -logo

Juomaveden määrään ja laatuun olivat tyytyväisiä 92 prosenttia vastaajista ja vesihuollon säilymistä julkisena palveluna piti tärkeänä saman verran ihmisiä. Vastaajista lähes kolmasosa (30 %) oli ottanut huomioon vesihuoltopalveluiden saatavuuden nykyisen asuinpaikkansa tai vapaa-ajan asunnon valinnassa.

Vastauksista suurin osa saatiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta (37 %). Vastauksia saatiin tasaisesti myös muista maakunnista ympäri Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kaupunkilaiset olivat ahkeria vastaajia, sillä puolet vastaajista asui yli 50 000 asukkaan paikkakunnalla.

Vesihuoltopalveluista ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän

Lähes puolet vastaajista olivat valmiita maksamaan vesihuoltopalveluista jonkin verran nykyistä enemmän. Vesihuoltopalvelulla tarkoitetaan laitoksen asiakkaalleen tarjoamaa talousveden toimitusta, asiakkaan jätevesien vastaanottoa ja käsittelyä jätevedenpuhdistamolla. Vesihuoltopalvelun käyttö maksaa Suomessa tällä hetkellä keskimäärin noin euron henkilöä kohden vuorokaudessa ja tästä oltiin valmiita nostamaan 1–1,20 euron välille päivässä. Toisaalta lähes kolmasosa vastaajista ei halunnut maksaa vesihuollosta yhtään nykyistä enempää. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vesihuoltomaksut tulisi käyttää vesihuoltotoimintaan, kun tällä hetkellä useassa kunnassa maksuista saatavaa tulosta käytetään myös kunnan muihin palveluihin.

Vastauksia käytetään strategian valmisteluun

Kyselyssä oli mahdollisuus jättää terveisiä vesihuoltostrategian valmisteluryhmälle. Avoimeen kysymykseen tuli vastauksia yhteensä 82 kappaletta, mikä vastaa 27 % kaikista kyselyyn osallistuneista. Vastausmäärän perusteella voidaan todeta, että vesihuolto on ollut kyselyyn osallistuneille tärkeä aihe ja strategiaan todella halutaan vaikuttaa. Vastauksia käytetäänkin strategiatyössä. Kiitos kaikille vastanneille!

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia.
Strategia kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hanketta koordinoivat alueen ELY-keskukset (Varsinais-Suomi, Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa).

Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -hankkeen sivut (ymparisto.fi)

Voit osallistua keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #vesihuoltostrategia2050.

Yhteystiedot

Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 890
jyrki.lammila@ely-keskus.fi

Vesitalousasiantuntija Minna Nummelin
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 917
minna.nummelin@ely-keskus.fi

Oman alueen vesitalousasiantuntijat löytyvät henkilöhaustamme.

Avainsanat

Kuvat

Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -logo
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -logo
Lataa
Pohjavesialueen kyltti. Kuva: Minna Nummelin/Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjavesialueen kyltti. Kuva: Minna Nummelin/Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lataa
Turun vesilaitos. Kuva: Minna Nummelin/Varsinais-Suomen ELY-keskus
Turun vesilaitos. Kuva: Minna Nummelin/Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Hallitusohjelman ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan haetaan kolmea teemahanketta25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden kierrätystä ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon edistämiseen liittyen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus avaa hankehaun kolmelle erilliselle hankkeelle: Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -, Turkislannan ravinteiden kierrätys - sekä Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke. Haku on auki 24.2.2021 – 31.3.2021.

Ansökan om tre olika temaprojekt i regeringsprogrammets försöksprogram för återvinning av näringsämnen är öppen25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

I statsminister Marins regeringsprogram ställs som mål att öka återvinningen av näringsämnen samt framställningen och användningen av biogas. NTM-centralen i Södra Österbotten öppnar projektansökan för tre olika projektformer som syftar till att främja återvinningen av näringsämnen och framställningen av biogas: Utnyttjande av näringsämnen och energi från jordbruket, Återvinning av näringsämnen ur pälsdjursgödsel och Framtidens jordbrukare. Ansökningstiden är 24.2.2021–31.3.2021.

Flodpärlmusslan i Karvia å hotas av utrotning (Egentliga Finland, Satakunta, Södra Österbotten)15.2.2021 10:42:07 EETTiedote

I forsområdet vid Karvia å lever sydvästra Finlands sista flodpärlmusslor som kan föröka sig. Forsarna i Karvia å är skyddade som Natura-områden, vilket förpliktar Finland att förhindra att området försämras och att vidta skyddsåtgärder i området för att återställa naturvärdena. Flodpärlmusslans fortplantning har försämrats särskilt sedan 1950-talet då kraftiga skogs- och myrdikningar samt senare torvproduktion har lett till försurning och igenslamning av åns botten. Detta har lett till att musslornas ungar har dött. Största delen av de flodpärlmusslor som fortfarande lever är äldre, cirka 70–100 år. Enligt en försiktig bedömning finns det cirka 2 000 flodpärlmusslor kvar i den senaste större förekomsten i Satakunta.

Karvianjoen raakkua uhkaa sukupuutto (Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)15.2.2021 10:20:33 EETTiedote

Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme