Helsingin yliopisto

Läpimurto kohdun lihaskasvainten tutkimuksessa

Jaa

Suomen Akatemian kasvaingenomiikan huippuyksikössä on tehty läpimurto, joka auttaa ymmärtämään kohdun hyvänlaatuisten lihaskasvainten eli myoomien kehittymistä.

Kohdun hyvänlaatuiset kasvaimet ovat erittäin yleisiä ja ne ovat tärkein kohdunpoiston syy. Suomessakin tuhannet naiset kärsivät näiden kasvainten aiheuttamista oireista. Tutkimustieto kasvaimien syntyyn vaikuttavista mekanismeista voi auttaa kehittämään kohdennettua hoitoa tähän erittäin yleiseen naisten terveysongelmaan, joka vaikuttaa satojen miljoonien naisten elämään maailmanlaajuisesti.

Kohdun seinämän lihassolut ovat alttiita geenien säätelyn häiriölle

Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteistyötutkimuksessa löydettiin kohdun kasvaimia aiheuttavia DNA-virheitä, jotka vaikuttavat perimän kolmiulotteiseen rakenteeseen vaikuttaviin proteiineihin, histoneihin, ja sitä kautta geenien ilmentymiseen. Nämä samat geenivirheet ovat tutkimuksen tulosten mukaan keskeinen tekijä myös perinnöllisen myooma-alttiuden taustalla.

Osa ihmisen geeneistä on rakentunut siten, että niiden ilmentymistä voidaan herkästi säädellä päälle tai pois esimerkiksi solujen erilaistuessa uuteen tehtävään. Nyt löytynyt kasvainten syntymekanismi sotkee erityisesti tällaisten geenien toimintaa. Kohdun on sopeuduttava moniin vaihtuviin olosuhteisiin kuten kuukautiskiertoon ja raskauksiin. Tämä saattaa selittää sitä, miksi DNA-virheen vaikutuksia nähdään nimenomaan kohdussa eikä niinkään kehon muissa kudoksissa.

– Toisin sanoen löytämämme geenimutaatiot, jotka muuttavat herkästi säädeltyjen geenien normaalia ilmentymistä, vaikuttavat olevan vahingollisempia kohdulle kuin muille elimille, tutkimusta johtanut akatemiaprofessori Lauri Aaltonen summaa.

– Näihin liian suurina määrinä ilmeneviin geeneihin vaikuttaminen saattaisi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuksia uusien myoomahoitojen kehittämiseen, Aaltonen jatkaa.

Kokonaan Suomessa tehdyn tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu Nature-tiedejulkaisussa tällä viikolla.

Alkuperäinen artikkeli:
Davide G. Berta, Heli Kuisma, Niko Välimäki, Maritta Räisänen, Maija Jäntti, Annukka Pasanen, Auli Karhu, Jaana Kaukomaa, Aurora Taira, Tatiana Cajuso, Sanna Nieminen, Rosa-Maria Penttinen, Saija Ahonen, Rainer Lehtonen, Miika Mehine, Pia Vahteristo, Jyrki Jalkanen, Biswajyoti Sahu, Janne Ravantti, Netta Mäkinen, Kristiina Rajamäki, Kimmo Palin, Jussi Taipale, Oskari Heikinheimo, Ralf Bützow, Eevi Kaasinen & Lauri A. Aaltonen.
Deficient H2A.Z deposition is associated with genesis of uterine leiomyoma. Nature, 2021. DOI: 10.1038/s41586-021-03747-1

Lisätietoja

Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto
p. 050 401 6099
finland-myoma-study@helsinki.fi 

Tutustu Suomen Akatemian huippuyksiköihin Helsingin yliopistossa. 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme