Lapin museoseikkailulla käytiin Suomen pohjoisimmassa Museokortti-kohteessa Inarissa, huuhdottiin kultaa Tankavaarassa ja ihasteltiin maisemia tunturin huipulta
Tankavaarassa ystävystyneiden Heikki Sulanderin, Anne Sulanderin, Kaija Ryytyn ja Ulla Viskari-Pertun museokierroksella tutustutaan kuuteen Lapin museoon 650 kilometrin matkalla. Museoiden lisäksi Museokortin seikkailijanelikko sisällyttää matkaansa myös reitin varrella olevat luontokohteet.
Ulla on taide- ja luontoelämyksiä rakastava kulttuurituottaja Vantaalta, joka työskentelee kesän Sodankylän Tankavaarassa. Kaija on muuttanut Jyväskylästä Tankavaaraan, jossa hän työskentelee oppaana ja ravintolatyöntekijänä. Retkeilyä harrastava Anne on kotoisin Savosta ja päätynyt asumaan Sodankylään tekemään työtä matkailumarkkinoinnin ja viestinnän parissa. Heikki puolestaan on Vammalasta Lappiin muuttanut valo- ja videokuvaajayrittäjä.
– Kaikki meitä yhdistää rakkaus luontoon ja taiteisiin sekä ehkäpä myös jonkinlainen omannäköisen elämän etsiminen, Ulla Viskari-Perttu kuvailee ystäviään.
Museokierros alkoi Rovaniemeltä Arktikum tiedekeskuksesta, joka tutustuttaa museokävijän arktiseen arkeen, pohjoisten kansojen elämäntapoihin sekä alueen uusiin haasteisiin ilmastonmuutoksesta.
– Saimme nauttia Artikumin neljästä pysyvästä ja kahdesta vaihtuvasta näyttelystä, joista jokainen pysähdytti pohtimaan arktisen alueen luontoa, kulttuuria ja elinkeinoja sekä menneisyyden että tulevaisuuden valossa, seikkailijat muistelevat matkaansa.
Arktikumin jälkeen seikkailijat suuntasivat Kultuuritalo Korundissa sijaitsevaan Rovaniemen taidemuseoon. Museossa on esillä muun muassa Prima Vista – Ensi näkemältä -näyttely, joka esittelee luonnonläheisien teoksien kokonaisuutta ja kuvaa myös suomalaisen nykytaiteen luomisvoimaa monipuolisesti.
Lapin museoseikkailu jatkui Rovaniemeltä Kittilän Kaukoseen, jossa seikkailijat tutustuivat taiteilija Reidar Särestöniemen kotitilaan, elämään ja teoksiin Särestöniemi-museossa.
– Särestöniemi oli värikäs persoona ja aivan uskomaton on myös hänen galleriansa ja ateljeekotinsa, ihastelee Anne Sulander Särestöniemi-museota.
Sodankylään päästyään seikkailijat vierailivat Museo-Galleria Alariestossa, joka esittelee taiteilija Andreas Alarieston taidetta.
– Alarieston värikkäät ja naivistiset veivät meidät aidon vanhan Lapin tunnelmaan ja romantiikkaan, Ulla kuvailee museoelämystä Museo-Galleria Alariestossa.
Tankavaarassa on maailman ainoa kansainvälisesti kultahistoriaa esittelevä museo, Kultamuseo, jossa pääsee tutustumaan niin Suomen kultahistoriaan ja sen tarinoihin, mutta myös yli 20 muun maan kultahistoriaan kansainvälisessä Golden World -näyttelyssä.
Seikkailijat osallistuivat museon Kultainen kierros -opastukselle, jossa he kuulivat tarinoita kullankaivajista ja kuuluisista kultalöydöksistä, kuten Mopo-hipusta. Tankavaraan huuhtomolta suurin kävijän löytämä kultahippu on lähes 40 grammainen, ja sen löysi Mika Saalanko vuonna 1978. Poika antoi kultahipulleen nimeksi Mopo, sillä kullasta saamilla rahoillaan hän osti ensimmäisen moponsa.
Kultahistoriaan syvennyttyään seikkailijat päättivät tutustua kullankaivuun ja -huuhdonnan saloihin. Kesäisin vaskoolin käyttöä voi kokeilla Kultamuseon ulkohuuhtomolla ja talvisin sisällä.
Kaija ja Anne innostuivat kullanhuuhdonnasta ja osallistuivat kullanhuuhdontakisoihin, joissa tarkoituksena on löytää tietty määrä kultahippuja mahdollisimman nopeasti.
– Olin viimeinen, mutta tulin hakemaan kisoista kokemusta, ja löydetty kulta auttaa minua jaksamaan tämän tappion, Anne kertoo nauraen.
– Itsehän tulin voittamaan, mutta hävisin pienelle lapselle, hopeasijalle jäänyt Kaija jatkaa nauraen.
Museokortin seikkailijat kävivät myös kaivamassa kultaa kultavaltauksella.
Lapin museoseikkailun viimeinen museovierailu oli Suomen pohjoisimmassa Museokortti-kohteessa Saamelaismuseo Siidassa, joka sijaitsee Inarissa.
– Saamelaismuseo Siida on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka esittelee saamelaisten historiaa sekä tapoja ja kulttuuria. Museo käsittää sisätilojen pysyvät sekä vaihtuvan näyttelyn ja ulkomuseon, jossa kävimme muun muassa opettelemassa suopungin heittoa! Kaija kertoo vierailusta Siidassa.
Lapin museoseikkailulla tutustuttiin myös upeisiin luontokohteisiin
Rovaniemen luontokohteeksi valikoitui Napapiirin retkeilyalue, jossa retkeilijät jaloittelivat Vikaköngäs-opasteen viitoittamalla helppokulkuisella laavupihalla ja ihastelivat koskenlaskijoita riippusillalta.
Seikkailulla käytiin myös katsomassa upeita maisemia Pyhä-Nattasen huipulta, joka sijaitsee Sompion luonnonpuistossa.
Seikkailun viimeisen Museokortti-kohteen jälkeen seikkailijat lähtivät Saamelaismuseo Siidan pihasta lähtevällä risteilylautalla Inarijärven risteilylle katsomaan tunnettua nähtävyyttä Ukonkiveä.
Katso alta Lapin museoseikkailun ensimmäinen seikkailuvideo. Jos video ei näy laitteellasi, voit katsoa sen täältä.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Seikkailijoiden hakuvideon voit katsoa täältä.
Seikkailijoiden yhteystiedot haastattelua tai lisätietoa varten saa Museokortin kautta osoitteesta viestinta@museot.fi.
Matkan videopäiväkirjoja seurataan Museokortin kanavissa viikolla 31, 29.7.–4.8.
Lapin museoseikkailua voi seurata sosiaalisessa mediassa @museokortti-kanavalla tunnisteilla #lapinmuseoseikkailu #museoseikkailu2019 #museokortinseikkailija #museokortti #museokierros.
Seikkailuseurueen omat kanavat: Instagram @rinkkaputki @pohjankettu @ullasusa_photography sekä @sulanderphoto. Blogit: Rinkkaputki.com ja Pohjankettu.fi. YouTube: Youtube.com/Rinkkaputki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Kyllönen
Projektikoordinaattori
Puh. 044 430 0708
susanna.kyllonen@museot.fi
Anna Pirvola
Museokoordinaattori
Puh. 044 430 0707
anna.pirvola@museot.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museokortti
Kysely paljastaa 10 tapaa, miten kulttuuri edistää hyvinvointia!17.4.2024 16:07:25 EEST | Tiedote
Museokortin asiakaskyselyssä selvitettiin, miten kulttuuri tukee hyvinvointia. 3 500 vastauksen pohjalta on koottu 10 keskeistä hyvinvointivaikutusta, jotka taide ja kulttuuri voivat saada aikaan.
Museot kiinnostivat viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin – joka toinen käynti maksettiin Museokortilla1.2.2024 11:28:52 EET | Tiedote
Puolet viime vuoden maksetuista museokäynneistä tehtiin Museokortilla. Maksetut museovierailut kasvoivat viime vuonna huimat 30 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2023 museoissa maksettuja museokäyntejä oli yhteensä 5,1 miljoonaa, joista 2,5 miljoonaa tehtiin Museokortilla.
Taiteen huippunimiä, muotia ja Manserockia – katso 30 näyttelyvinkkiä vuodelle 202415.1.2024 17:36:54 EET | Tiedote
Museovuosi 2024 esittelee odotettuja suosikkeja Iiu Susirajasta Eero Järnefeltiin ja tarjoaa elämyksiä avaruusmatkasta muotiin ja Manserock-ilmiöön. Museoissa nähdään myös huippuluokan nykytaidetta Suomesta ja maailmalta. Katso Museokortin 30 poimintaa vuoden 2024 uutuusnäyttelyistä eri puolilta maata.
Museokortti-lahjoituksella tuetaan ikäihmisten hyvinvointia – kulttuurikokemukset vahvistavat kehoa ja mieltä28.12.2023 12:17:25 EET | Tiedote
Museokortti lahjoitti 60 Museokorttia vanhusseurapalvelu Seuranalle, joka tarjoaa vertaistuellista seuraa ikäihmisille kaikkialla Suomessa. Lahjoituksella halutaan lisätä tietoutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja tukea ikääntyvien yksinäisyyttä ennaltaehkäisevää toimintaa.
Katso vuoden 50 suosituinta museota – näissä kohteissa suomalaiset vierailivat eniten!22.12.2023 16:29:37 EET | Tiedote
Suomalaiset rakastavat museoita vuosi vuodelta enemmän. Museokortilla on vierailtu museoissa ennätysmäärä tänä vuonna. Museokortti-käyntejä on kertynyt huimat 2,5 miljoonaa, joka on 47 % enemmän kuin viime vuonna. Listasimme vuoden suosituimmat museot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme