Lapsen täysi-ikäistyminen herättää vanhemmissa ylpeyttä, haikeutta ja huolestuneisuutta – täysi-ikäistyvät tarvitsevat tukea asioidensa hoitamiseen
Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2022 ja siihen vastasi 1 000 huoltajaa. Kysely on osa Digi- ja väestötietoviraston, Verohallinnon, poliisin, Kelan, Ohjaamoiden ja Traficomin yhteistä kampanjaa, jolla tuetaan aikuistuvia nuoria ja heidän perheitään itsenäisen elämän alkuun.
Tänä vuonna yli 58 300 suomalaisnuorta täyttää 18 vuotta. Nuoren täysi-ikäistyminen on odotettu ja merkittävä hetki nuorille ja heidän perheilleen. Sen myötä nuorelle siirtyy vastuita ja velvollisuuksia, joita aiemmin on kantanut perheen huoltaja. Tuore kyselytutkimus selvitti, että reilusti yli puolet huoltajista on ennen kaikkea ylpeitä täysi-ikäistyvistään, mutta samaan aikaan yli puolet (54 %) heistä kokee tilanteen haikeana.
Neljännes vanhemmista on huolissaan nuoren itsenäistymisestä
Jopa neljännes (25 %) vastaajista kertoo lisäksi olevansa huolestunut muutoksesta. Huoltajat uskovat monien itsenäistymiseen, taloudenpitoon ja elämänhallintaan liittyvien asioiden haastavan nuoria. He arvioivat, että nuoret tarvitsevat alkuvaiheessa paljon tukea etenkin sähkösopimuksen (77 %), kotivakuutuksen (76 %) ja asuntolainan (75 %) kanssa sekä veroasioiden hoitamisessa (72 %) ja asumis- tai opiskelutukien haussa (63 %).
Vähemmän tukea huoltajat arvioivat nuorten tarvitsevan esimerkiksi passin hakemisessa (41 %) ja kodin kunnossapidossa (43 %). Huoltajista lähes kaikki uskovat nuorten käyttäytyvän vastuullisesti niin verkossa (90 %), liikenteessä (89 %) kuin alkoholin käytön kanssakin (84 %).
“Tulokset tukevat ajatusta, joka meillä on ollut tiedon ja opastuksen tarpeesta muutostilanteessa. Samalla vastaukset auttavat meitä ohjaamaan ja kehittämään toimintaamme edelleen. Henkilökohtaisesti olen myös erittäin ilahtunut siitä, että vanhemmat kertovat olevansa ennen kaikkea ylpeitä aikuistuvista lapsistaan. Niin olen minäkin omasta nollanelosestani”, sanoo viestintäjohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.
Muutoksesta keskustellaan lähes kaikissa perheissä – tukea tarjolla myös Suomi.fissä ja Ohjaamoissa
Lähes kaikki huoltajat (97 %) kertovat keskustelleensa nuorten kanssa täysi-ikäistymiseen liittyvistä asioista. Erittäin paljon keskustelua on käynyt 22 prosenttia vastaajista ja jonkun verran 54 prosenttia vastaajista. Uusia asioita opettelevalle nuorelle huoltaja onkin tärkeä tukija, jonka vuoksi kodin keskusteluyhteyttä kannattaa pitää yllä.
Muutos herättää perheissä myös monenlaisia tunteita. Yhtä arvokasta keskustelu ja sen jatkuminen ovatkin tilanteessa haikeutta kokeville huoltajille, joista neljännes kertoo olevansa huolissaan roolinsa pienenemisestä lapsen elämässä ja viidennes (22 %) siitä, etteivät he enää tiedä mitä lapsen elämässä tapahtuu.
“Täysi-ikäistymistä ajatellaan monesti pelkästään nuoren asiana, mutta käytännössä muutos voi olla merkittävä koko perheelle. Pyrimme omalta osaltamme helpottamaan tilannetta kannustamalla perheitä keskusteluun, mutta myös tarjoamalla tietopaketin 18-vuotta täyttäville Suomi.fissä”, kertoo Lehto.
Digi- ja väestötietoviraston, Poliisin, Veron, Kelan ja Traficomin yhteinen kampanja täysi-ikäistyville toteutetaan tänä vuonna neljättä kertaa. Sen tarkoituksena on tavoittaa erityisesti vuoden 2023 aikana 18 vuotta täyttävät nuoret mm. informatiivisen onnittelukortin sekä sosiaalisen median avulla. Kampanja ohjaa nuoret ja heidän huoltajansa hakemaan tietoa Suomi.fi/18v-sivuilta.
Tietoa kyselystä
Kyselyyn vastasi 1 000 vuosina 2004 ja 2005 syntyneiden lasten huoltajaa. Otos on valtakunnallisesti edustava sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta Norstat Finland, ja tiedot kerättiin yrityksen kuluttajapaneelissa NorstatPanelissa 1.12.–11.12.2022. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäistyvän tai juuri täysi-ikäistyneen lapsen vanhemmat.
Viranomaisten vinkkejä täysi-ikäistyville ja heidän huoltajilleen osoitteessa suomi.fi/18v.
Tutkimuksen tuottamat tiedot otetaan huomioon viranomaisviestinnän ja palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä mukana olevissa organisaatioissa. Tutkimuksen ja kampanjan tuotannosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto yhdessä mukana olevien kumppaneidensa Poliisin, Veron, Kelan ja Traficomin kanssa.
Yhteyshenkilöt
Liinu LehtoViestintä- ja markkinointijohtaja
Viestinnän johtaminen ja mediayhteydet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Suomen ja Viron välinen muuttotietojen vaihto käynnistyi – 13 266 henkilöllä osoite kahdessa maassa17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ja Viron välillä muuttavien henkilöiden muuttotietojen automaattinen vaihto käynnistyi 2.12.2025. Henkilön muuttaessa asumaan toiseen maahan tulovaltio ilmoittaa tästä muuttajan lähtövaltiolle, joka merkitsee henkilön väestörekisterissä maasta muuttaneeksi. Tällöin muuttajan osoite ja kotikunta lähtövaltiossa lakkaa olemasta voimassa.
Exchange of migration data between Finland and Estonia begins – 13 266 persons have an address in both countries17.12.2025 08:00:00 EET | Press release
Automatic exchange of migration data for people who move between Finland and Estonia began on 2 December 2025. When someone moves to the other country, the country of entry reports this to the country of origin, who then registers them as an emigrant. This marks their address and municipality of residence as expired in the country of origin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
