Lapset kertovat iltapäivätoiminnasta kuvin: omat leikit kavereiden kanssa ovat tärkeämpiä kuin ohjatut aktiviteetit

Tutkimukseen osallistuneiden lasten ottamissa valokuvissa toistuvat kuvat kavereista ja kavereiden kanssa yhteiset aktiviteetit, kuten jalkapallon peluu, juoksu- ja piiloleikit, piirtäminen, askartelu ja erilaiset mielikuvitusleikit. Lisäksi lapset kuvasivat esimerkiksi ohjaajia, omia tavaroitaan, iltapäivätoiminnassa olevia leluja ja pelejä sekä koulun vitriinissä olevia esineitä. Myös kotiinlähtöä kuvattiin. Koulukuljetus oli lapsille mieluista, joten linja-autoista ja linja-autonkuljettajista otettiin useita kuvia. Iltapäivätoimintaryhmässä järjestettyä ohjattua toimintaa ja koulun kerhoihin osallistumista lapset kuvasivat melko vähän.
– Erityisesti lapset pitivät omassa rauhassa leikkimisestä, Kristiina Eskelinen vahvistaa.
Tutkimuksessa lapset saivat käyttöönsä digitaalikamerat, joilla lapset ottivat itse valokuvia koulun jälkeisistä iltapäivistään. Eskelinen katsoi myöhemmin kunkin lapsen kanssa tämän ottamia valokuvia, jolloin lapset kertoivat ottamistaan kuvista ja kokemuksistaan iltapäivätoiminnasta. Tutkimuksessaan Eskelinen käytti photo elicitation -menetelmää, joka tarkoittaa keskustelua kuvien kanssa.
Lapsia tuli tutkimukseen mukaan paljon enemmän kuin Eskelinen osasi edes toivoa, 124. Kuvia oli lähes 5000, ja lapset valitsivat keskustelujen päätteeksi omista kuvistaan viisi valokuvaa, jotka parhaiten kuvasivat heidän iltapäiväänsä. Yhteensä kuvia oli lopulta 620.
Lapsilta kolme tärkeää toivetta
Iltapäivätoimintaa on tutkittu varsin vähän ja hyvin harvoin on kuunneltu lasten näkökulmia heidän vapaa-aikaansa koskevasta toiminnasta. Eskelinen nostaa esiin kolme lasten kertomaa toivetta iltapäivätoiminnan kehittämiseksi.
Eniten lapset haluavat enemmän aikaa omiin leikkeihin ja leikkimahdollisuuksia myös metsässä. Tämä toive on Eskelisen mukaan hyvä huomioida silloin, kun iltapäivätoiminnan järjestäjät ja ohjaajat suunnittelevat toimintaa mutta myös silloin, kun luodaan uusia kansallisia hankkeita ja käydään keskusteluja lapsille järjestettävästä vapaa-ajan ja harrastustoiminnasta.
Lapset toivovat myös, ettei iltapäivätoiminnassa tarvitsisi olla niin kauan vaan että vanhempi tulisi töistä aikaisemmin. Joskus lapsen päivistä tulee uuvuttavan pitkiä, kun huoltaja joutuu olemaan työssä pitkään. Tarvittaisiinkin lisää yhteiskunnallista keskustelua työelämän joustoista ja iltapäivätoiminnan laajuudesta ja siitä, miten ratkaista lasten iltapäivät lapselle parhaalla tavalla.
Kolmantena toiveena lapset esittävät, etteivät iltapäivätoiminnan aikuiset suhtautuisi niin vakavasti, jos lapsi sanoisi joskus ’leikillään’ lähtevänsä aiemmin kotiin. Tämä lapsen toive kiinnittää huomion iltapäivätoiminnan luonteeseen. Lasten turvallisuuteen ja suojeluun liittyvä valvonta velvoittaa ohjaajia suhtautumaan kaikkeen lapsen sanomaan ’vakavasti’.
– – Voisiko toiminnan lähtökohtana olevat turvallisuuden ja suojelun, oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmat huomioida kaikkea mahdollistamisen näkökulmasta, Eskelinen kysyy.
– On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten iltapäivätoiminnan voisi rakentaa niin, että lapsille jäisi enemmän tilaa rakentaa iltapäiviä omannäköisikseen.
Kasvatustieteen maisteri Kristiina Eskelinen väittelee 15.1. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Lasten valvotut iltapäivät valokuvissa ja kuvakertomuksissa: Etnografinen tutkimus iltapäivätoiminnasta
Koululaisten iltapäivätoiminnasta
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta on kouluajan ulkopuolella järjestettyä toimintaa, joka on tarkoitettu perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille kaikilla vuosiluokilla (Perusopetuslaki 1136/2003, 8 a luku). Toiminta on maksullista ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Nykyisin lähes kaikki Suomen kunnista tarjoavat perusopetuslain mukaista aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Vuosittain toimintaan osallistuu yli 50 000 lasta, puolet ensimmäisen luokan ja kolmannes toisen luokan oppilaista. Erityisen tuen päätöksen saaneita lapsia on noin 7 %. Laki ei kuitenkaan velvoita kuntaa toiminnan järjestämiseen, vaan kunta voi päättää, missä laajuudessa se järjestää tai hankkii aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Kristiina Eskelinen, 040 545 9746, kristiina.eskelinen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme