Lapset mukaan töihin -päivä perjantaina 18.11. kannustaa työpaikkoja lapsi- ja perhemyönteisyyteen

Moni lapsi ei välttämättä tiedä, mitä vanhempi, lähiaikuinen tai isosisarus tekee työkseen. Lapsen on kuitenkin hyvä tietää, missä aikuiset tekevät töitä, mitä työnteko on ja millaisia erilaisia ammatteja on olemassa. On arvokasta välittää tietoa ja antaa lapselle lupa tutustua työpaikan toimintaan.
Lapset mukaan töihin -päivää vietetään jälleen perjantaina 18.11.2022. Tapahtumapäivänä lapset pääsevät tutustumaan työpaikkoihin, ja työyhteisöt voivat kutsua lapsiryhmiä vieraaksi vaikkapa läheisestä päiväkodista tai koulusta. Päivän aikana lapsille järjestetään esimerkiksi tutustumiskierroksia tai osallistavaa toimintaa. Tarkoituksena ei ole teettää lapsilla työtä.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen iloitsee, että päivä pystytään taas järjestämään tauon jälkeen. Lapset mukaan töihin -päivään on ilmoittautunut tähän mennessä jo yli 500 työpaikkaa.
”Päivää ei ole koronan vuoksi voitu viettää kolmeen vuoteen, joten tätä on todella odotettu. Toivon, että päivään pääsee tänä vuonna mukaan aiempaakin enemmän lapsia – heitäkin, joita vanhemmat eivät voi ottaa töihin. Parasta päivässä on se, että monet lapset odottavat sitä ja heillä on päivästä hyviä muistoja”, Pekkarinen sanoo.
Lapset mukaan töihin -päivä havahduttaa Pekkarisen mielestä työpaikkoja huomioimaan lasten etua entistä paremmin.
”Kun työnantajat ja työntekijät miettivät päivän rakenteen lasten näkökulmasta ja tapaavat lapsia, he toivottavasti jatkossakin muistavat nämä merkitykselliset ihmiset.”
Perhemyönteinen työelämä lisää työntekijöiden hyvinvointia
Lapsiasiavaltuutetun työelämäverkostoon kuuluva tietoliikennekonserni DNA panostaa lapsi- ja perhemyönteisyyteen. Yritykselle on ensimmäisenä suuryrityksenä Suomessa myönnetty Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tunnus. Yritys kehittää perhemyönteisyyttä jatkuvasti yhdessä henkilöstöstä koostuvan työryhmän kanssa ja pyrkii huomioimaan yhä paremmin myös perheiden monimuotoisuuden.
”Vapaa-ajan ja työelämän joustava yhteensovittaminen lisää hyvinvointia ja työssä jaksamista. Mutkattoman työn malli, sairaan lapsen hoitopalvelu, isovanhempainvapaa ja mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaaksi ovat esimerkkejä teoista, joilla työ- ja kotiarjen yhdistäminen helpottuu. Kun töissä voi hyvin, riittää energiaa myös läheisistä huolehtimiseen ja vapaa-ajalle”, sanoo DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
Myös Parisuhdekeskus Kataja ry:llä on satsattu moniin perhemyönteisiin käytäntöihin. Toiminnanjohtaja Suvi Larun mukaan työyhteisössä kiinnitetään huomiota työn ja perheen yhteensovittamisen teemoihin päivittäin. Tärkeää on tarjota työntekijöille esimerkiksi joustavuutta työtapoihin, ja perinteisten kehityskeskustelujen ohella esihenkilöt pitävät työntekijöiden kanssa myös jaksamiskeskusteluja. Perhemyönteisyyteen panostaminen näkyy henkilöstön hyvinvointina, ja Parisuhdekeskus Kataja on palkittu jo kaksi kertaa Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkillä.
”Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa merkityksellistä ja tuloksellista työtä. Haluan omalla johtamisellani tuoda näkyväksi ja edistää työntekijöidemme hyvinvointia sekä työn ja perheen yhteensovittamista arjessaan”, Suvi Laru sanoo.
***
Lapsiasiavaltuutetun Lasten vuoro -kampanjan suojelijat antavat vinkkinsä lapsi- ja perhemyönteisempään työelämään:
Kaksiäitiä-somevaikuttajat Susanna Silvander-Rosti ja Ella Rosti
”Monessa työpaikassa perheystävällisyys ei puheesta huolimatta konkretisoidu teoiksi. Miten aidosti perhevapaisiin suhtaudutaan? Onko tärkeämpää se, että työt tehdään määrättynä vuorokauden aikana vai se, että työt tulevat tehdyiksi? Myös eri perhemuodot tulisi ottaa työn suunnittelussa ja järjestämisessä paremmin huomioon.”
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola
”Yritysten ylimpään johtoon tulisi saada tasa-arvoisempi sukupuolijakauma ja tasaisempaa jakaumaa tulisi mahdollisuuksien mukaan edistää joka tasolla. Monilla teollisuuden miesvaltaisilla aloilla pyritäänkin systemaattisesti lisäämään naisten osuutta, mikä onnistuessaan voisi heijastua positiivisesti myös koteihin. Olisi myös tärkeää, että työn tekemisen tavoista, etätyöstä ja työajoista voisi sopia paikallisesti entistä joustavammin.”
Näyttelijä-kirjailija Jani Toivola
“Työpaikoilla pitäisi uskaltaa puhua asioista avoimemmin. Perhearki varsinkin pienten lasten kanssa synnyttää monenlaisia tunteita ja kuormitusta. Olisi tärkeää, että oma vanhemmuus ja sen ajoittainen haastavuus saisi olla osa omaa persoonaa myös työpaikalla. Jos asioita täytyy piilotella, niistä tulee paljon kuormittavampia. Oloa voi helpottaa paljon jo kuulluksi tuleminen – että palaverin alkuun voi sanoa, että alkoipa aamu aikamoisella vuoristoradalla.”
***
- Lapset mukaan töihin -päivää vietetään perjantaina 18.11.2022. www.lapsetmukaantoihin.fi
- Lapsiasiavaltuutetun Lasten vuoro -kampanja jatkuu myös vielä tämän viikon, ja se näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.lastenvuoro.fi.
- Lasten vuoro -kampanjan ja Lapset mukaan töihin -päivän rahoittaja on kansallinen lapsistrategia: www.lapsistrategia.fi.
- Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 14.–20.11.2022. Toiminnallisen teemaviikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. www.lapsenoikeudet.fi
Tule tekemään juttuja ja haastattelemaan työpaikkoja siitä, miten lapsi- ja perheystävällisyyttä toteutetaan Lapset mukaan töihin -päivänä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina PekkarinenLapsiasiavaltuutettu | Barnombudsmannen
Puh:0295 666 858elina.pekkarinen@oikeus.fiMari LaitinenHallinnollinen avustaja | Administrativ assistent
Lapsiasiavaltuutetun haastattelupyynnöt | Intervjuförfrågningar till barnombudsmannen
Jenny SödermanViestintäsuunnittelija
Lisätietoja Lapset mukaan töihin -päivästä
Työpaikkojen ja yhteistyökumppanien haastattelupyynnöt
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.
* * *
Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu
Lasten turvallisuus on heikentynyt – suunta voidaan yhä korjata28.3.2023 00:01:00 EEST | Tiedote
Barnens otrygghet har ökat – utvecklingen kan fortfarande vändas åt rätt håll
Kutsu julkaisutilaisuuteen: Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus14.3.2023 09:02:56 EET | Kutsu
Tervetuloa julkaisutilaisuuteen Lapsen oikeus turvallisuuteen kolmoiskriisin ajassa – lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2022. Julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteydellä tiistaina 28.3.2023 klo 10.00–11.30.
Lapsella on oikeus parhaaseen terveydentilaan28.2.2023 07:07:00 EET | Tiedote
Barnet har rätt till bästa möjliga hälsotillstånd
Romanilapset kohtaavat syrjintää ja saavat tukea vahvoista verkostoistaan14.2.2023 00:00:00 EET | Tiedote
Romska barn blir utsatta för diskriminering, får stöd från sina starka nätverk
Saamelaiskäräjälain muutos turvaa saamelaislasten kansalaisoikeuksia9.2.2023 06:39:47 EET | Tiedote
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että saamelaiskäräjälain muuttamisesta annettu hallituksen esitys on tarpeellinen turvaamaan saamelaislasten oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoitteet on tunnistettu hallituksen esityksessä hyvin. Lakimuutoksella on vaikutusta saamelaislasten kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin nyt – ja etenkin tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme