Koronavirus on tänä syksynä levinnyt lasten keskuudessa hanakasti ylittäen aikuisten tartuntamäärät. Samalla lasten keskuuteen odotetaan RS-viruksen ja influenssan aiheuttamia epidemioita. Vaikka koronaviruksen aiheuttamat vakavat taudinkuvat ovat lasten keskuudessa edelleen harvinaisia, tilanne aiheuttaa huolta niin lasten, vanhempien kuin ammattilaisten keskuudessa.

Valtioneuvoston toimintasuunnitelmassa todetaan, että epidemiarypäät ovat todennäköisempiä alle 12-vuotiailla lapsilla ja että on mahdollista ja jopa todennäköistä, että epidemian painopiste siirtyy monen muun viruksen tavoin yhä nuorempiin lapsiin.

– On ongelmallista, ettei toimintasuunnitelmassa oteta selkeästi kantaa siihen, miten tämä skenaario vaikuttaa lasten asemaan. Valtakunnan päättäjät ovat julkisuudessa toistuvasti todenneet, että yhteiskuntaa ei voida pitää suljettuna vain sen vuoksi, että osa ihmisistä ei ole rokotetta halunnut ottaa. Perusteluissa lapsiväestö unohtuu. Heidän kohdallaan ei ole kyse rokotushaluttomuudesta, vaan tietoisesta valinnasta rokottaa nuoret ikäryhmät viimeisinä. Alle 12-vuotiaille rokotus ei edelleenkään ole mahdollinen. Myös pienten lasten keskuudessa on riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, ja lapsilla on riskiryhmiin kuuluvia perheenjäseniä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

Koronatoimenpiteet alueilla ovat erilaisia ja epäjohdonmukaisia

Terveysturvallisuuden edistäminen ja epidemian hillintä ovat valtioneuvoston toimintasuunnitelman mukaan alueiden vastuulla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston vastaanottaman palautteen perusteella toimet toteutuvat vaihtelevasti ja toisinaan heikosti.

­– Tällä hetkellä eri alueiden koronatoimenpiteet, kuten testaus- ja karanteenikäytännöt ovat erilaisia eivätkä selity tartuntatilanteella. Viestintä toimenpiteistä on sekavaa. Tilanne on perheiden näkökulmasta ristiriitainen, mikä näkyy myös lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleissa yhteydenotoissa, Pekkarinen tuo esille.

– On vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tällä hetkellä tukee tavoitetta lapsen edun ensisijaisuudesta, lähiopetuksesta tai rajoitusten haittojen vähentämisestä suhteessa lapsiin. Esimerkiksi ravintolarajoituksia on purettu nopeammin kuin viranomaiset ovat suositelleet. Samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja koronan hillitsemisessä suositeltuja riskienhallintatoimenpiteitä, Pekkarinen luettelee.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii, että covid-19-epidemiaa koskevissa päätöksissä muistetaan huomioida lasten ja nuorten näkökulma. Lisäksi tarvitaan lapsille ja nuorille kohdennettua, selkeää viestintää toimenpiteistä.

– Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että lapsille selkeästi kerrotaan, millaista toimintamallia heidän kohdallaan toteutetaan ja mihin valittu malli perustuu. On tärkeää, että toimintamalli on selkeästi avattu myös vanhemmille, ammattilaisille ja viranomaisille ja että sen lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan. Vain siten voidaan arvioida, onko toimintamalli linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa, Pekkarinen päättää.

***

Obs! Meddelandet ska publiceras på webbsidan lapsiasia.fi på svenska så snart som möjligt, senast på måndag den 18 october 2021.