Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa lapsen oikeuksista poikkeusoloissa

Jaa

Barnombudsmannen påminner om barnets rättigheter under undantagsförhållandena

Tiedote 4.3.2021

Covid-19-pandemiasta johtuvat toimenpiteet ovat jo vuoden ajan rajoittaneet lasten ja nuorten perusoikeuksia. Lasten oikeuksia muun muassa koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin, kulttuuriin ja virkistäytymiseen on supistettu. Myös lasten oikeudet ehkäisevään terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen ovat kaventuneet. Väkivalta, päihteet ja mielenterveyden ongelmat ovat herättäneet kasvavaa huolta. Tämän vuoksi on arvioitava, mitkä lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset ovat välttämättömiä.

* * * * *

Pressmeddelande 4.3.2021

Åtgärder som orsakas av Covid-19-pandemin har redan under ett år begränsat barn och ungas grundläggande rättigheter. Barnets rätt till bland annat utbildning, sociala relationer, kultur och rekreation har inskränkts. Barnens rätt till förebyggande hälsovård och säkerhet har också begränsats. Våld, rusmedel och psykiska problem har väckt växande oro. Därför ska det bedömas vilka begränsningar som berör barn och unga som är nödvändiga.

* * * * *

Lapsen etu on otettava huomioon myös poikkeusolojen päätöksenteossa

Covid-19-pandemia on pakottanut valtioneuvostoa, aluehallintoa ja kuntia tekemään päätöksiä nopeassa tahdissa. Kiireessä päätösten vaikutukset jäävät herkästi arvioimatta. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että Suomen on noudatettava YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Sopimuksen mukaan kaikissa hallintoviranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Poikkeustilanteet eivät vähennä lapsen edun arvioinnin merkitystä, vaan päinvastoin tekevät sen entistä tärkeämmäksi. Lasten oikeuksia ei tule kaventaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Virus muodostaa lapsille vähäisemmän vakavan riskin kuin muille väestöryhmille, ja kouluista tai harrastuksista on jäljitetty hyvin vähän tartuntaketjuja. Silti lasten ja nuorten oikeutta lähiopetukseen on voimakkaasti rajoitettu.

"Esimerkiksi etäopetukseen siirtymistä on joissakin kunnissa perusteltu viruksen jäljitystoimien ruuhkautumisella. Lasten sivistyksellisiä oikeuksia rajoitetaan siksi, ettei tätä ehkäisevää toimintaa ole resursoitu riittävästi. Lapsen oikeuksien rajoittamisen tulisi olla viimesijainen keino tilanteen korjaamiseksi", lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa.

Useiden lasten ja nuorten tilanne on kriisiytynyt

YK:n lapsen oikeuksien komitea varoitti jo vuosi sitten, että pandemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet uhkaavat lasten fyysistä, emotionaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Vuoden kuluessa julkaistuissa lukuisissa selvityksissä ilmenee, että poikkeuksellinen vuosi on syventänyt lasten välistä eriarvoisuutta ja kohdistunut erityisen vahingollisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Tällaisia lapsia ovat esimerkiksi vammaiset lapset sekä lapset, jotka eivät saa kotoaan riittävää tukea.

Useissa perheissä vanhempien jaksaminen on koetuksella, tilat ovat ahtaita ja talous on kireä. Päihteidenkäyttö, mielenterveyden häiriöt ja väkivalta ovat valitettavan tavallisia ongelmia, ja poikkeukselliset ajat voivat kärjistää niitä entisestään. Tämänhetkinen tilanne rasittaa myös lapsia ja nuoria, joiden kasvuoloissa ei ole rasitteita. Moni lapsi ja nuori kokee turhautumisen, väsymisen ja näköalattomuuden tunteita. Jo ennen pandemiaa lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi on herättänyt huolta, jota poikkeuksellinen aika nyt syventää.

”Kavereiden seura, harrastukset ja esimerkiksi vapaa liikkuminen ovat lasten ja nuorten kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Lapselle vuoden aika vastaa kokemuksellisesti useaa vuotta aikuisen elämästä”, muistuttaa Pekkarinen.

Lasten, nuorten ja perheiden tuki on turvattava

Ammattilaiset ovat varoittaneet ehkäisevän terveydenhuollon ja etenkin mielenterveyspalvelujen ruuhkautumisesta. Lisäksi moni suomalaislapsi tarvitsee yhteiskunnan suojelua väkivallalta ja kaltoinkohtelulta. Lastensuojelun tarve on useissa kunnissa lisääntynyt.

”Suomalaisen perheen ympärillä on normaalisti vahva hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkko. Nyt tämän tukiverkon muoto on muuttunut ja osa lapsista jää vaille tukea”, kuvailee Pekkarinen.

Pekkarinen muistuttaa kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten toimijoiden yhteistyön merkityksestä. On tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia tarjolla olevasta avusta, mutta yhtä tärkeää on huolehtia lasten ja nuorten tiedonsaannista. Lapsille ja nuorille on kohdistettava tietoa myös suoraan päätöksentekijöiltä, eikä ainoastaan koulun ja vanhempien kautta. 

Lapsen oikeudet sitovat valtiota, mutta arki rakentuu meistä ihmisistä. ”Jokaisen vastuulla on toimia, mikäli havaitsee apua tarvitsevan lapsen tai nuoren”, muistuttaa Pekkarinen.

* * * * * 

Barnets bästa ska beaktas i beslutsfattandet även under undantagsförhållandena

Covid-19-pandemin har tvingat statsrådet, regionförvaltningen och kommunerna att fatta beslut i rask takt. När det är ont om tid händer det lätt att konsekvenserna av besluten inte bedöms. Barnombudsmannen påminner om att Finland ska följa FN:s konvention för barnets rättigheter. Enligt konventionen ska i första hand barnets bästa beaktas vid alla åtgärder som vidtas av administrativa myndigheter.

Undantagssituationen minskar inte betydelsen av bedömningen av barnets bästa, utan tvärtom gör den ännu viktigare. Barnens rättigheter ska inte inskränkas mer än vad som är absolut nödvändigt. Virus utgör en mindre allvarlig risk för barn än för andra befolkningsgrupper, och väldigt få smittkedjor har spårats till skolor och barn och ungas fritidsintressen. Ändå har barn och ungas rätt till närundervisning kraftigt begränsats.

"Till exempel övergången till distansundervisning har i vissa kommuner motiverats med anhopningen av spårningsåtgärderna för viruset. Barnens kulturella rättigheter begränsas för att man inte har avsatt tillräckligt med resurser för denna förebyggande verksamhet. Begränsningen av barnets rättigheter bör vara den sista utvägen att rätta till situationen”, konstaterar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Många barn och unga befinner sig i en kris

FN:s kommitté för barnets rättigheter varnade redan för ett år sedan att de begränsande åtgärder som vidtagits på grund av pandemin utgör en risk för barnens fysiska, emotionella och psykiska välbefinnande. Av de otaliga utredningar som publicerats under året framgår att det exceptionella året har fördjupat ojämlikheten bland barn och haft särskilt skadliga konsekvenser för barn och unga som sedan tidigare har befunnit sig i en sårbar situation, till exempel barn med funktionsnedsättningar och barn som inte får tillräckligt med stöd hemma.

I många familjer har föräldrarna svårt att orka, man bor trångt och ekonomin är ansträngd. Rusmedelsbruk, psykiska problem och våld är tyvärr vanliga problem som kan ytterligare förvärras av undantagsförhållandena. Situationen belastar även de barn och unga vars uppväxtförhållande är bra. Många barn och unga har känslor av frustration, trötthet och utsiktslöshet. Redan före pandemin har barn och ungas psykiska ohälsa väckt oro som den exceptionella perioden nu fördjupar.

”Att vara med sina kompisar, fritidsintressen och fri rörlighet är ytterst viktiga för barn och ungas utveckling. För barn motsvarar perioden på ett år erfarenhetsmässigt flera år av de vuxnas liv”, påminner Pekkarinen.

Stöd till barn, unga och familjer ska tryggas

Experterna har varnat för överbelastning av den förebyggande hälsovården och särskilt av mentalhälsovårdstjänsterna. Dessutom behöver många finländska barn samhällets skydd mot våld och försumlig behandling. Behovet av barnskydd har ökat i flera kommuner.

”Den finländska familjen omges normalt av välfärdssamhällets starka skyddsnät. Nu har denna form av skyddsnät ändrats och en del av barnen blir utan stöd”, beskriver Pekkarinen.

Pekkarinen påminner om betydelsen av samarbete mellan kommuner, organisationer, församlingar och privata aktörer. Det är viktigt att föräldrarna är medvetna om den hjälp som finns att tillgå, men det är lika viktigt att de till att barn och unga får information om tillgänglig hjälp. Information ska riktas till barn och unga också direkt från beslutsfattarna, inte enbart via skolan och föräldrarna.

Barnets rättigheter är bindande för staten, men vardagen skapas av oss alla. ”Vi har alla ett ansvar att ingripa om vi observerar att ett barn eller en ungdom behöver hjälp,” påminner Pekkarinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Kuva: Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Barn beskriver corona som en sjukdom som ändrade de sociala normerna4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Tredjeklassare beskriver corona i sina teckningar både som en sjukdom och som en faktor som ändrar de sociala normerna. Så gott som alla tredjeklassare som deltog i barnombudsmannens byrås utredning förknippar sjukdom med negativa faktorer. Ändringen av vardagen och de sociala normerna beskrivs däremot med både trevliga och tråkiga saker. Resultaten framgår av ett verk som publiceras 4.5.: Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia (Vi tvättar händerna och stannar hemma: Tredjeklassares erfarenheter om corona).

Lapset kuvaavat koronaa sairautena, joka muutti sosiaaliset normit4.5.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Kolmasluokkalaisten lasten piirustuksissa koronaa kuvataan sekä sairautena että sosiaalisten normien muuttajana. Lähes kaikki lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitykseen osallistuneet kolmasluokkalaiset liittävät sairauteen negatiivisia asioita. Sen sijaan arjen ja sosiaalisten normien muuttumista kuvataan niin mukavien kuin ikävien asioiden kautta. Tulokset selviävät 4.5. julkaistavasta teoksesta Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia.

Förra året innebar en utmaning för barnets rättigheter: barnombudsmannen överlämnar sin berättelse till statsrådet31.3.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Barnombudsmannen överlämnar 31.3.2021 en berättelse om det exceptionella året 2020 till riksdagen. I årsberättelsen publiceras barnombudsmannens ställningstaganden om barnens rätt att påverka samt om behovet att identifiera och förebygga våld mellan barn. I årsberättelsen bedöms tillgodoseendet av barnens rättigheter samt utvecklingen av barnens välfärd och levnadsförhållanden under 2020.

Viime vuosi haastoi lapsen oikeudet: Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa vuosikertomuksen valtioneuvostolle31.3.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa 31.3.2021 valtioneuvostolle kertomuksen poikkeuksellisesta vuodesta 2020. Vuosikertomuksessa julkaistaan lapsiasiavaltuutetun kannanotot lasten oikeudesta vaikuttaa sekä tarpeesta tunnistaa ja torjua lasten välinen väkivalta. Vuosikertomuksessa arvioidaan lasten oikeuksien toteutumista sekä lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehitystä vuonna 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme