Lapsiasiavaltuutettu: ”Turvakotipaikkoja lisättävä nopeasti, poliisin aamuyön hälytystehtäviin lisää voimia”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti viime viikolla tuoreet alkoholitilastot, jotka osoittavat alkoholikulutuksen kääntyneen nousuun kuluvan vuoden tammi-elokuussa.
– Vuodesta 2008 alkanut myönteinen kehitys näyttää taittuneen. Jo ennen alkoholilain uudistamista vuoden 2017 keväällä tehty Kouluterveyskysely osoitti 8. ja 9. luokan oppilaiden kuukausittaisen ja viikoittaisen alkoholinkäytön kääntyneen kasvuun. Samaan aikaan lasten kiireelliset sijoitukset ovat kasvaneet, vuonna 2017 kasvua edelliseen vuoteen oli 15 prosenttia. Eduskunnan päätökset ovat olleet vastuuta vailla. Vastuutonta myös on, että valtio ei ole varautunut ensi vuoden talousarviossa alkoholikulutuksen kasvuun. Valtion ensi vuoden talousarvion arvioluvut kulutuksesta ovat vähintään erikoisia. Esimerkkinä tästä on talousarviossa elintapojen kehitystä kuvaava indikaattori ”tosihumalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret”. Kyseisen indikaattorin toteutuma vuonna 2017 on 10,2 %, mutta arviot vuodelle 2018 ja vuodelle 2019 ovat 10 %. On vaikea käsittää, mihin hallituksen arvio suunnasta perustuu. Luvut ovat käytännössä puhdas poliittinen arvaus, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tulosten perusteella alkoholin myynti lisääntyi erityisesti päivittäistavarakaupassa, jossa alkoholia myytiin sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 5,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan vähittäis- ja anniskelumyynti kasvoi Suomessa 1,1 prosenttia.
– Tilanteeseen on herättävä. Poliisin hälytystehtävät päihtyneiden henkilöiden osalta ovat kasvaneet voimakkaasti alkuvuonna, anniskeluaikojen pidentäminen näkyy tässä suoraan. Maan hallituksen ja eduskunnan on kannettava muutoksesta vastuu. Hallituksen esitykseen vuoden 2019 valtion talousarvioksi on lisättävä turvakotipaikkoja ja poliisille on annettava voimavaroja päihtyneiden henkilöiden kaitsemiseen, Kurttila vaatii.
Lisäksi lapsiasiavaltuutettu vaatii, että hallituksen on valmisteltava suunnitelma, miten Euroopan neuvoston asettama asukaslukuun perustuva tavoite 500 turvakotipaikasta aiotaan Suomessa saavuttaa. Suomessa on tällä hetkellä alle 200 turvakotipaikkaa. Käytännössä perheet eivät saa koko valtakunnassa tarvitsemaansa apua ajoissa ja riittävän läheltä.
Lisätietoa:
Tuomas Kurttila
lapsiasiavaltuutettu
p. 050 544 3757
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu
Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00 | Tiedote
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla13.2.2019 09:30:00 | Tiedote
Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.
Lapsiasiavaltuutettu: ”Lasten itsemurhissa korkein luku koko 2000-luvulla”9.2.2019 05:30:00 | Tiedote
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toivoo hallituksen ja eri viranomaisten kiinnittävän huomiota lasten, alle 18-vuotiaiden, itsemurhien yleisyyteen Suomessa. Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Vuoden 2017 luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla
Lapsiasiavaltuutetun toimisto: ”Lapsiasiavaltuutetulle ensimmäistä kertaa yli tuhat yhteydenottoa vuodessa – suurimpana yhteydenoton syynä lastensuojelu”24.1.2019 05:30:00 | Tiedote
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli vuonna 2018 yhteensä 1103 yhteydenottoa asioissa, joissa kansalaiset halusivat välittää lapsiasiavaltuutetulle kokemuksia ja kysymyksiä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen.
Lapsiasiavaltuutettu: ”Oppilailta kysyttävä opetussuunnitelman toimivuudesta”12.1.2019 06:00:00 | Tiedote
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle aloitteen oppilaiden näkemysten kartoittamisesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta.
Lapsiasiavaltuutettu: ”Köyhien lasten määrä kohoamassa ennätyslukemiin”20.12.2018 06:00:00 | Tiedote
Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Lapsiköyhyysaste on kohonnut 13,9 prosenttiin. Köyhien lasten määrä on noussut 150 000 lapseen. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Köyhien lasten osuus on ohittanut koko väestön köyhyysasteen, joka on kasvussa ja on tällä hetkellä 13,7 prosenttia. Nämä luvut perustuvat laskennalliset asuntotulot huomioon ottavaan tulomittariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme