”Lapsilisä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken” – Poliittiset päättäjät ja virkamiehet haluaisivat muuttaa vuoroasumista koskevaa lainsäädäntöä

Lasten vuoroasumista helpottaviin muutoksiin lainsäädännössä suhtaudutaan laajalti myönteisesti, kertoo tuore asennekysely. Lastensuojelun Keskusliitto kysyi kansanedustajilta, poliittisilta taustavaikuttajilta ja lasten ja perheiden asioita hoitavilta virkamiehiltä heidän mielipiteitään vuorovanhemmuutta helpottavista uudistuksista.

Kolme vastaajaa neljästä olisi valmis jakamaan lapsilisän molempien vanhempien kesken, jos lapsi vuoroasuu. 66 % vastaajista oli sitä mieltä, että vuoroasuva lapsi pitäisi ottaa huomioon asumistuessa ja että lapsen pitäisi saada saman kunnan alueella koulukyyti molemmista kodeista.

– Koulukyydin tärkeys korostuu erityislapsiperheissä. Erityislapsella ei usein ole mahdollisuutta julkisten kulkuyhteyksien käyttämiseen, jolloin arjen toimivuus lepää koulukyydin varassa. Jos koulukyyti ei onnistu, lapsen mahdollisuus nähdä toista vanhempaansa vähenee merkittävästi, sanoo toiminnanjohtaja Janet Grundström erityislapsiperheiden vanhempien yhdistyksestä Leijonaemoista.

Kun poliittisilta päättäjiltä ja virkamiehiltä kysyttiin vuoroasuvan lapsen oikeudesta saada korvausta asunnon muutostöistä, 55 % poliittisista päättäjistä ja virkamiehistä oli sitä mieltä, että vammaispalvelulain mukaiset muutostyöt pitäisi korvata molemmissa kodeissa.

– Lapsella pitää olla molempien vanhempiensa luona tasavertainen mahdollisuus elää ihan normaalia elämää. Esimerkiksi sähköpyörätuolia käyttävän lapsen kotona pitää olla mahdollisuus päästä pyörätuolilla kotiin sisään. Jos asunnonmuutostyötä ei saada, lapsi ei voi liikkua eikä olla osallinen ja aktiivinen toisessa kodissaan, Grundström sanoo.

Lapsikohtainen vanhempainraha

61 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista ja poliittisista taustavaikuttajista (65 % kaikista vastaajista) kannattaa lapsikohtaisia perhevapaita. Lapsikohtaisilla perhevapailla tarkoitetaan mallia, jossa oikeus perhevapaisiin on jokaiselle syntyvälle tai perheeseen adoptoitavalle lapselle sama perhemuodosta riippumatta.

– Tällä hetkellä tilanne on lasten kannalta epätasa-arvoinen. Esimerkiksi yhden vanhemman perheeseen syntyvä lapsi saa 54 päivää vähemmän ansiosidonnaisesti korvattua aikaa kotona vanhempansa kanssa kuin lapsi, joka syntyy kahden vanhemman perheeseen, sanoo projektipäällikkö Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.

– Lapsikohtainen vanhempainraha asettaisi kaikki lapset samalle viivalle ja olisi sen osalta selvä parannus nykytilaan verrattuna. Olen hyvin iloinen siitä, että näinkin suuri osa kyselyyn vastanneista poliittisista vaikuttajista oli valmiita kannattamaan tätä ratkaisua.

Ylipäätään perhevapaauudistuksen toteuttaminen sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen: 71 prosenttia kaikista vastaajista (80 % poliittisista vaikuttajista) oli sitä mieltä, että perhevapaauudistus pitäisi toteuttaa, vaikka se lisäisi perhevapaajärjestelmän kustannuksia. Tärkeimpänä päämääränä uudistukselle pidettiin tasa-arvon lisäämistä työelämässä ja vanhemmuudessa.

Oppikirjat maksuttomiksi

Toisen asteen opintojen oppimateriaalien maksuttomuus saa laajaa kannatusta oppositiopuolueissa, mutta kysymys jakaa hallituspuolueita. Keskustapuolueessa valtaosa (82 %) kannattaa oppimateriaalien maksuttomuutta. Soraääniä taas kuuluu kokoomuksesta ja sinisestä.

– Viime aikoina on puhuttu paljon syrjäytyvistä nuorista. Oppimateriaalien maksuttomuus olisi keino vähentää nuorten syrjäytymistä, sanoo ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist, Emma & Elias -ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto.

Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä tehty tutkimus kertoo, että vailla peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa olevista yli puolet oli saanut toimeentulotukea. Vastaavasti ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneista vain joka kymmenennelle oli tilastoitu toimeentulotuen käyttöä.

– Tiedetään, että matala koulutustaso, kuten myös korkea koulutustaso, on periytyvää. Maksuton toinen aste kannustaisi mukaan nekin, jotka eivät voi saada kotoa taloudellista tukea.

Monimuotoiset perheet ja lapset erilaisissa elämäntilanteissa -kyselyn tulokset julkaistaan Seuraavat 100 vuotta – Lapsuuden tulevaisuus Suomessa -seminaarissa Hämeenlinnassa. Seminaarin järjestävät Hämeenlinnan kaupunki, Emma & Elias -ohjelma, ITLA ja Lastensuojelun Keskusliitto.