Lasten ja nuorten kokema turvallisuus kodin ulkopuolella on parantunut – digiympäristöissä silti paljon häirintää ja väkivaltaa

Koska vain murto-osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon, paras tieto uhrikokemuksista ja niiden muodoista saadaan kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään.
Yhdeksäsluokkalaisista kokemuksia varkaudesta raportoi keväällä 2022 yhteensä seitsemän prosenttia ja vahingontekoja viisi prosenttia, kun vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 17 ja 12 prosenttia. Kuudesluokkalaisista pojista varkauksista raportoi vuonna 2022 yhdeksän prosenttia ja vahingontekoja seitsemän prosenttia, kun vastaavan teki vuonna 2013 14 prosenttia ja 11 prosenttia. Kuudesluokkalaisilla tytöillä sekä varkaudet että vahingonteot ovat vähentyneet kolme prosenttiyksikköä.
Yhdeksäsluokkalaisilla kodin ulkopuolella koetut pahoinpitelyt ovat myös vähentyneet vuodesta 2013. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei havaittu kuudesluokkalaisilla. Pahoinpitelyjen yhteydessä koetussa väkivallassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja pahoinpitelyn seurauksena saatujen vammojen vakavuus on pysynyt samalla tasolla. Pahoinpitelytapauksissa tekijä on useimmiten joku samanikäinen lapsi tai nuori.
– Nuorten toisilleen tekemistä rikoksista puhutaan tällä hetkellä paljon julkisuudessa, mikä antaa kuvaa sen räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Tämä tutkimus ei tue kyseistä havaintoa, niin kuin eivät tue muutkaan viime aikoina nuorille itselleen tehdyt kyselytutkimukset, kertoo tutkija Laura Mielityinen Tampereen yliopistosta.
Digiympäristöissä koetaan paljon häirintää ja väkivaltaa
Häirintä ja väkivaltakokemukset erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä ovat yleistyneet merkittävästi. Kuudesluokkalaisista 34 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 39 prosenttia on kokenut ainakin jotakin kiusaamisen tai häirinnän muotoa internetissä viimeisten 12 kuukauden aikana. Edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2013 kokemuksia oli 13 prosentilla kuudesluokkalaisista ja 16 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista. Kiusaamista ja häirintää ovat muun muassa kiusaaminen tai haukkuminen viesteillä ja uhkailevien viestien lähettäminen.
Myös seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla. Molemmat ikäryhmät jakavat lisäksi omia yhteystietojaan internetissä enemmän ja tapaavat internet-tuttavuuksiaan useammin kuin vuonna 2013.
Uhrikokemukset vaihtelevat yksilöön liittyvien tekijöiden mukaan
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemuksissa on edelleen eroja vastaajan sukupuolen mukaan. Tytöillä ja muunsukupuolisilla on merkittävästi enemmän seksuaaliväkivallan kokemuksia kuin pojilla (Lue aiempi seksuaaliväkivallan tiedote).
Samanlaiset erot sukupuolittain ovat havaittavissa myös internetissä koetussa väkivallassa ja perheväkivallassa (Lue perheväkivallan tiedote). Väkivallan kokemuksissa on lisäksi eroja niin, että sairauksia, vammoja tai erityistarpeita raportoineilla lapsilla ja nuorilla on enemmistöä enemmän sekä yleisiä että perhe- ja seksuaaliväkivallan kokemuksia. Myös erilaiset sosiaaliset tekijät kuten vanhempien työttömyys ja sijaishuollossa asuminen lisäävät väkivallan riskiä.
Lapsiuhritutkimus on lapsille ja nuorille suunnattu kansallisesti edustavaan otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa selvitetään laajasti lasten ja nuorten uhrikokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopistossa osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.
Tutkimuksesta tiiviisti julkaistaan myöhemmin torstaina 9.2. hankkeen internet-sivuilla: https://sites.tuni.fi/elinolot-ja-turvallisuus/fi/
Raportti
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022 - Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022
Lue lisää
Nuorten elinolo- ja turvallisuuskysely 2022 (hankkeen verkkosivut)
Sosiaali- ja terveysministeriön uutiset:
Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin
Turvataitoja tarvitaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Laura Mielityinen, tutkija
Tampereen yliopisto
050 5968229
laura.mielityinen@tuni.fi
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
050 338 7576
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Neljän miljoonan euron SECHA-hanke kehittää sähköajoneuvojen latausratkaisuja ja palveluja13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Liikenteen ja logistiikan sähköistyminen haastaa sähköverkon kapasiteetin riittävyyden. Laajan SECHA-konsortiohankkeen tavoitteena on kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja tutkia, miten sähköistyvä liikenne voi toimia joustoresurssina energiajärjestelmälle ja siten edistää myös energiajärjestelmän kestävyyttä ja resilienssiä. SECHA-hanke myös selvittää, miten kehittyvistä uusista ratkaisuista ja palveluista voi syntyä uutta liiketoimintaa.
Kutsu medialle: Tampereen yliopiston uudet professorit esittäytyvät juhlaluennoilla 15.5.202512.5.2025 10:15:00 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston uudet professorit esittäytyvät juhlaluennoilla tiedeyhteisölle, omille sidosryhmilleen sekä suurelle yleisölle. Luentojen myötä professorit myös toivotetaan tervetulleiksi yliopistoyhteisöön. Tänä vuonna juhlaluentonsa pitää 23 uutta professoria.
Tiukat kieliasenteet aiheuttavat Suomessa ulkopuolisuuden kokemuksia – ”Oikeus suomen kieleen kuuluu kaikille”12.5.2025 09:05:56 EEST | Tiedote
Tutkijoiden mukaan puhdaskielisyyden ihanne heijastuu suomalaisten kieliasenteisiin yhä tänäkin päivänä. Jos tietynlaisesta tavasta puhua tehdään mittari suomalaisuudelle, moni jää ulkopuolelle.
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme