Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2008–2017 aikana ja käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä, selvisi HUSin Uuden lastensairaalan lastenpsykiatrian tutkimusryhmän, Helsingin yliopiston ja Kelan yhteisessä tutkimuksessa.
– Lisäksi 45 prosentilla psykoosilääkkeen ensiostajista oli jokin muu psyykenlääke samanaikaisesti käytössä, kertoo aiheesta väittelevä Eveliina Varimo.
Psykoosilääkkeiden ensiostajia, käytön kestoa ja monilääkitystä lapsilla ja nuorilla ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Maailmalla tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden kokonaiskäyttöön, ja tutkimusta psykoosilääkityksen aloittamisesta on tehty vähän.
Tutkimus perustui Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekisterien tietoihin vuosilta 2008–2017. Tutkimusajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa alle 18-vuotiailla, joista psykoosilääkityksen aloitti ensimmäistä kertaa 26 353 lasta ja nuorta. Käyttö kasvoi eniten 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä.
Monilääkitys yleistyi psykoosilääkkeitä käyttävillä lapsilla ja nuorilla
Muu samanaikaisesti käytössä oleva psyykenlääkitys lisääntyi psykoosilääkityksen ensimmäistä kertaa aloittavilla vuosina 2008–2016. Yleisimmät psykoosilääkkeeseen yhdistetyt psyykenlääkeryhmät olivat masennus- ja ADHD-lääkkeet.
Tutkimuksen perusteella yli 13-vuotiailla nuorilla ja tytöillä oli suurempi riski psykoosilääkityksen aikaiselle monilääkitykselle. Masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö jo ennen psykoosilääkityksen aloitusta lisäsi myös riskiä monilääkitykselle psykoosilääkityksen aikana.
– Havaitsimme, että psykoosilääkityksen aloittaminen oli yleisempää syksyllä, mikä heijastelee koulun alkuun liittyvää kuormitusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja nuoret saavat koulussa riittävät tukitoimet liiallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi.
– Psykoosilääkehoito on osa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa, mutta sen aloitusta on harkittava tarkkaan ja hoitoa seurattava tiiviisti. Psykoosilääkehoitoon on aina yhdistettävä psykososiaalinen tuki ja hoito, esimerkiksi vanhempainohjaus tai terapia, Varimo korostaa.
Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimo väittelee 19.5. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lastenpsykiatriaan kuuluvasta aiheesta Antipsychotic use in Finnish children and adolescents: Prevalence, incidence, treatment duration, and polypharmacy.
Väitöstilaisuus järjestetään Puistosairaalan Niilo Hallman-salissa, Stenbäckinkatu 11.
Tietoja väittelijästä:
Eveliina Varimo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2013 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2022. Hän toimii HUS lastenpsykiatrialla osastonlääkärinä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
psykoosi Eveliina Varimo, 040 758 7111, eveliina.varimo@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tervetuloa juhliin! Luonnontieteellisen museon uusi Juhlat metsässä -näyttely avautuu 3.6.202330.5.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Luomuksen Eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle 1923 ja se on samalla Luonnontieteellisen museon syntyhetki. Satavuotista historiaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, muun muassa 3.6.2023 yleisölle avautuvalla Juhlat metsässä -näyttelyllä. Media voi tutustua näyttelyyn etukäteen perjantaina 2.6.2023.
Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut30.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus selvitti, mitkä lintulajit viehättävät ihmissilmää ja millaisia lajeja pidetään puolestaan ulkonäön perusteella vaatimattomina. Petolinnuista tai pienikokoisista ja värikkäistä lajeista pidettiin eniten.
Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen25.5.2023 10:44:05 EEST | Tiedote
Koiran rotu on tärkein persoonallisuuteen liittyvä tekijä, mutta myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
Uusi Max Planck -keskus tuottaa tietoa eriarvoisuuden juurisyiden ymmärtämiseksi24.5.2023 16:47:34 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on perustanut yhdessä saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa tutkimuskeskuksen, jossa keskitytään terveyden tutkimiseen sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Keskus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa.
Uutta tietoa Alzheimerin taudin kehittymisestä – tutkimus paljasti tulehduksen mahdollisen syyn24.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa on löytynyt mahdollinen selitys sille, miksi Alzheimerin taudin tärkein perinnöllinen riskitekijä apoE4 ei pysty suojaamaan aivoja tulehdukselta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme