Lasten ja nuorten tulisi saada hoitoa mielenterveyden häiriöihin omista lähipalveluistaan – nyt sekava palvelujärjestelmä heikentää palveluiden vaikuttavuutta
Lasten ja nuorten tulisi saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa osana perusterveydenhuoltoa. Hoitoa tulisi saada yhdenvertaisesti riippumasta asuinpaikasta.
THL:ssä on selvitetty, millaiset tekijät edistävät ja haittaavat lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuutta. Kartoitus on osa kansallista lapsistrategiaa.
”Toimiva mielenterveystyö edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä sekava palvelujärjestelmä heikentää mielenterveystyön vaikuttavuutta”, sanoo ylilääkäri Eeva Huikko THL:stä. ”Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämiseen. Tarvittava hoito tulisi saada läheltä lapsia ja nuoria eli terveyskeskuksista ja kouluista. Esitämme myös nuorten palvelujen yläikärajan yhtenäistämistä 24 vuoteen.”
Huikon mukaan myös ammattilaisten osaamista pitää vahvistaa. ”Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perustutkintoihin sisältyy tällä hetkellä liian vähän lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaa sisältöä ”, Huikko lisää.
Lapset ja nuoret toivovat saavansa apua mielenterveysongelmiin esimerkiksi koulussa
Selvityksessä kuultiin lasten ja nuorten omia toiveita palveluidensa järjestämisestä.
”Lapsille ja nuorille on tärkeätä avun luottamuksellisuus ja nopea saatavuus lähipalveluna. Useimmat toivovat saavansa mielenterveysongelmiinsa hoitoa myös koulussa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kuitenkaan tue peruskouluikäisten hoidon järjestämistä koulun opiskeluhuollossa”, kertoo ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:stä.
On tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta heille kohdennettujen palvelujen kehittämisessä.
”Nuoret ehdottivat monikanavaista mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi palautekyselyiden ja asiakasraatien avulla sekä anonyymien digiraatien ja nuorisovaltuustojen kautta,” Aalto-Setälä kertoo.
Ehdotusten takana on laaja selvitys
THL:n kehittämisehdotukset perustuvat laajaan tiedonkeruuseen. Selvitystyössä kuultiin ja haastateltiin asiantuntijoita, jotka työskentelevät perustason palveluissa ja perustason erityispalveluissa (neuvola- ja kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu), erikoissairaanhoidossa, nuorisotyössä ja hallinnossa. Myös lasten ja nuorten näkemyksiä kartoitettiin.
Lisäksi perehdyttiin lasten ja nuorten mielenterveystyötä koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin raportteihin ja tutkimuksiin.
Ehdotukset sisältävät sekä laajaa pitkäjänteistä kehittämistä edellyttäviä että pienempiä ja nopeammin toteutettavia toimenpiteitä. Jotkut ehdotukset edellyttävät lisäselvityksiä ja pitempikestoista valmistelua toteutuksen suunnittelemiseksi.
THL on julkaissut kehittämisehdotuksista työpaperin.
Lähteet
Huikko E., Peltola K. ja Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuuden lisääminen. Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 13 loppuraportti. 3/2023 työpaperi, THL
Lisätietoja
M. Forsell, 2022, Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020, tilastoraportti 21/2022, THL.
Kouluikäisten mielenterveys, Duodecim, Terveysportti, Hoitotyön tietokanta, 10.2.2023
Eeva Huikko
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 5247140
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 5247437
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme