Lasten rokotteita on otettu vähemmän kuin vuosi sitten – rokotuksista on tärkeää huolehtia myös poikkeusoloissa
Kaikkia pikkulasten rokotteita on otettu alkuvuonna vähemmän kuin vuosi sitten. Joissain sairaanhoitopiireissä rotavirus-, pneumokokki- tai viitosrokotussarjaan kuuluvien rokoteannosten kattavuudet ovat merkittävästi matalampia kuin viime vuoden toukokuussa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
”Koronaepidemia on vaikuttanut lasten ja nuorten kansallisen rokotusohjelman toteutukseen. Monissa kunnissa neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja on rajattu. Lisäksi vanhemmat ovat siirtäneet neuvola-aikoja koronatilanteen takia”, sanoo THL:n eritysasiantuntija Mia Kontio.
Kattavuudessa laskua useita prosenttiyksikköjä
Valtakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi viitosrokotteen saaneiden lasten osuus on laskenut 6-16 prosenttiyksikköä riippuen rokoteannoksesta. Viitosrokote antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-tauteja vastaan. Viitosrokote annetaan kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä.
Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen kattavuus on 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime keväänä viidessä sairaanhoitopiirissä. Muualla lasku on ollut hieman vähäisempää. Ainoastaan Itä- Savossa MPR-rokotetta on annettu hieman enemmän kuin vuosi sitten.
Myös pneumokokkirokotetta ja rotavirusrokotetta on annettu vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Peruskoulun päättävien rokotussuoja kuntoon
Koulujen siirryttyä etäopetukseen myös käynnit kouluterveydenhuollossa ovat vähentyneet. Koulujen avautuessa on tärkeää huolehtia kouluterveydenhuollossa annettavista rokotteista ja terveystarkastuksista.
Erityisen tärkeää on, että kaikki peruskoulun päättävät ovat saaneet kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteen, tytöt kaksi annosta HPV-rokotetta ja kaikki, joilta suoja puuttuu, myös vesirokkorokotteen.
”Kansallinen rokotusohjelma on suunniteltu niin, että rokotteet antavat suojaa juuri oikeaan aikaan. Sekä neuvola- että kouluterveyshuollon käynneistä on tärkeää huolehtia myös poikkeusoloissa, jotta rokotussuojaan ei jää puutteita”, Mia Kontio sanoo.
Lisätiedot
Karttaesitys pikkulasten ajantasaisesta rokotuskattavuudesta
THL
Sosiaali- ja terveydenhuollon kriittiset palvelut COVID-19-epidemian aikana (pdf)
STM:n Kuntainfo 8.5.2020
Mia Kontio
erityisasiantuntija
THL
p. 029 524 8365
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan28.5.2020 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim
Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja27.5.2020 11:30:29 EEST | Tiedote
Vaikka elinympäristöön ja työhön liittyvät terveydelle haitalliset altisteet ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ei ihmisten oireilu ole vähentynyt. Ympäristön altisteiden vähentämisen ohella huomiota tulisi suunnata myös siihen, ettei ympäristöön liittyviä riskejä korosteta liikaa, sillä se voi entisestään lisätä ihmisten kokemia haittoja ja oireilua. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevästä artikkelista, joka juuri julkaistiin Duodecim-lehdessä. Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. ”Kautta historian ihmisten on selviytyäkseen ollut välttämätöntä havaita ympäristön uhkia
Suomen huumeprofiili on poikkeuksellinen pohjoismaisessa huumeiden yliannostuskuolemien vertailussa27.5.2020 02:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välillä on paljon eroja siinä, mitkä huumeet aiheuttavat yliannostuskuolemia. Myös yliannostuskuolemien väkilukuun suhteutettu määrä, uhrien sukupuoli ja ikä eroavat toisistaan. Tämä selviää yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin huumeiden ongelmakäyttäjien myrkytyskuolemia vuodelta 2017.
Narkotikaprofilen i Finland är exceptionell jämfört med överdosrelaterade dödsfall inom Norden27.5.2020 02:00:00 EEST | Tiedote
Det finns stora skillnader mellan de nordiska länderna när det gäller vilken typ av narkotika som orsakar överdosrelaterade dödsfall. Antalet överdosrelaterade dödsfall i förhållande till befolkningen, offrens kön och ålder avviker också från varandra. Detta framgår ur den gemensamma nordiska undersökningen av förgiftningsrelaterade dödsfall bland narkotikamissbrukare från 2017.
Oiretiedot täydentävät kokonaiskuvaa koronatilanteesta26.5.2020 13:12:08 EEST | Tiedote
THL:n kokoama kokonaiskuva koronatilanteesta täydentyy ihmisten itse ilmoittamilla oiretiedoilla. Olemme avanneet Oirekartan, joka on koronan karttasovelluksen rinnalla toimiva erillinen karttasovellus. Oirekartta löytyy https://experience.arcgis.com/experience/03d0235416d2425291d812c4f8d0e1aa suomeksi osoitteesta thl.fi/oirekartta https://experience.arcgis.com/experience/83dd87acdec448f08c142043be59d9e4 ruotsiksi osoitteesta thl.fi/symtomkartan https://experience.arcgis.com/experience/06cc96cde19140b8a94b9881c493984f englanniksi osoitteesta thl.fi/symptomsmap ”Kansalaisten itse ilmoittamat oiretiedot lisäävät ymmärrystämme epidemian etenemisestä. Oirearvioihin perustuvat ilmoitukset voivat ennakoida tulevaa koronatapausten määrää ja hoidon tarvetta”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi. Oiretiedot on saatu Omaolo.fi-palvelun koronavirustaudin oirearviosta kansalaisten itse ilmoittamien perusteella. Omaolon oirearvio on ensisijaisesti tarkoitettu koronavirustartunnan toden
Katsaus: Rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat eivät ratkea ainoastaan sisäilmaa parantamalla22.5.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä, ja suurin osa väestöstä on siihen tyytyväisiä. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja sisäilmaan liitetty oireilu ovat kuitenkin Suomessa yleisiä, etenkin työpaikoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme