Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lasten vaalit 2021: päästämme lapset ääneen!

6.4.2021 08:30:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestetään valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki toimivat vaalien pääjärjestäjinä.

Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassamme päästämme lapset sekä ääneen että äänestämään.

Lasten vaalit ovat puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Vaalien ehdokkaina toimivat suomalaisten kuvittajien tekemät piirroshahmot, joita kuvaillaan ehdokkaiden esittelyissä innostavin ja positiivisin sanakääntein. Ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Lasten vaalien verkkosivuilla.

Aikuisten orientoituessa kuntavaaleihin, myös lapset pääsevät tutustumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Perinteisesti Lasten vaaleissa aikuisten virallisen äänestyspaikan lähellä on ollut lasten omatoiminen vaalipiste, jossa lapset ovat voineet äänestää mukanaan olevan aikuisen opastuksella. Tällä kertaa nopeasti muuttuvan koronatilanteen johdosta äänestys toteutetaan pääasiassa digitaalisesti ja kannustamme erityisesti päiväkoteja ja alakouluja äänestämään.

Mahdollisuuksien mukaan kunnissa voidaan edistää myös omatoimisten vaalipisteiden järjestämistä. Lasten vaalien tulos julkistetaan virallista vaalipäivää seuraavalla viikolla.

- Leikkisät hahmot ja digitaalisen äänestämisen hyödyntäminen avaavat uusia matalan kynnyksen mahdollisuuksia niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kodeissa ympäri Suomen tutustua osallisuuteen ja demokratiaan, sanoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Miia Välikorpi.

Vaalit toteutetaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kysely: kakkosluokkalaiset tyytyväisiä päätösvaltaansa

Osana 2021 järjestettäviä Lasten vaaleja, Kuntaliitto toteutti valtakunnallisen tutkimuksen kaikille 2. luokan oppilaille. Koululaiset pääsivät vastaamaan heidän arkeaan koskettaviin kysymyksiin.

Kyselyyn osallistui yli 4 000 vastaajaa ympäri Suomen. Lähes 90 % vastanneista kokee koulumatkansa turvallisena, melkein puolet vastanneista haluaisi leikkipuistoihin enemmän kiipeilytelineitä ja käsityö nousi selvästi suosituimmaksi toiveharrastukseksi. Lisäksi puolet vastanneista haluaisi harrastaa enemmän liikuntaa.

Kyselyn mukaan kuusi kymmenestä 2. luokkalaisesta haluaisi päättää omista asioistaan saman verran kuin nytkin. Vain kolme kymmenestä haluaisi enemmän päätösvaltaa.

Kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2020 sivistystoimen avustuksella verkkokyselynä, jossa lapsille esitettiin monivalintakysymyksiä. Osaan oli mahdollisuus vastata myös avoimella vaihtoehdolla. Kysely teetettiin täysin anonyymisti.

Tutustu kyselyn tarkempiin tuloksiin liitteestä.

Lisätietoja:

Teresa Salminen, viestinnän asiantuntija, p. 040 865 6961, teresa.salminen(at)kuntaliitto.fi, Kuntaliitto

Milla Harju, milla.harju(at)jci.fi, Suomen Nuorkauppakamarit ry

Marika Virtanen, viestintäsuunnittelija, p. +358 44 701 9788, marika.virtanen(at)pori.fi, Porin kaupunki

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye