Perhehoitoliitto ry on antanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalle asiantuntijalausunnon lastensuojelun perhehoidon valvonnan toimivuudesta ja ongelmakohdista sekä valvontaan liittyvistä parannusehdotuksista.

Lausuntopyyntö liittyi eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukseen vuodelta 2019. Kertomuksessa todetaan muun muassa, että lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä eikä aluehallintovirastoilla ole tarpeeksi toimivaltuuksia perhehoidon valvontaan.

Perhehoitoliitto näkee, että perhehoidon valvonnan kipupisteet liittyvät perhehoitosijoituksen aikaiseen ohjaukseen ja valvontaan: perhehoitajien ohjaus on paikoin olematonta, tukitoimet eivät ole useinkaan suunnitelmallisia tai vastaa perhehoitajan tarpeisiin, ohjaus ja valvonta eivät huomioi riittävästi koko sijaisperheen ihmissuhteita eivätkä hoito- ja kasvatussuunnitelmat anna tarpeeksi konkreettisia ohjeita haastaviin kasvatustilanteisiin.

Perhehoitoliitto tarjoaa lääkkeeksi valvonnan ongelmakohtiin perhehoidon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta näitä laajemmalle aluepohjalle. Liiton mielestä perhehoidon järjestämisvastuun muuttaminen aluepohjaiseksi helpottaisi perhehoidon valvontaa sekä tulevien sijaisperheiden rekrytointia ja valmentamista, sillä näihin liittyvä erityisosaaminen olisi yhdessä paikassa ja alueen kaikkien kuntien käytössä. Alueellinen toimintamalli olisi myös nykyistä kustannustehokkaampi.

Valvonnan parantamiseksi liitto näkee erityisen tarpeelliseksi myös perhehoidon kansallisen ohjauksen lisäämisen. Ohjauksen tulisi tähdätä THL:ssä valmisteilla olevan perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjeen (Lastensuojelun perhehoidon järjestäminen. Suositukset perhehoidon toimintaohjeiden sisällöiksi) käyttöönottoon kuntatasolla. Toimintaohjeeseen tulee sisällyttää esimerkiksi sosiaalityön laatukriteerejä siitä, kuinka nopeasti lasten, vanhempien ja perhehoitajien yhteydenottoihin on vastattava.

Esitys: Perhehoitajille oikeus hakea muutosta yhteydenpidon rajoittamispäätöksiin erityistilanteissa

Perhehoitoliitto ry on antanut asiantuntijalausunnon myös sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuksiin, joiden pohjalta lastensuojelun vaativan sijaishuollon lainsäädäntöä on tarkoitus kehittää vastaamaan nykyistä paremmin erityistukea tarvitsevien lasten tarpeisiin

Perhehoitoliitto esittää lainsäädäntöön kirjausta, että perhehoitajasta tulisi asianosainen yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksenteossa erityisissä tilanteissa, jolloin hänellä olisi myös muutoksenhakuoikeus päätöksiin. Erityistilanne voisi olla esimerkiksi koronavirusepidemian kaltainen tilanne, jossa perhehoitaja tai hänen huollossaan oleva lapsi kuuluu lääkärin arvion mukaan riskiryhmään.

Perhehoitoliitto katsoo myös, että työryhmän ehdotus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän ylärajaksi (35 lasta / työntekijä) olisi parannus nykytilanteeseen, mutta määrä olisi edelleen liian korkea. Liitto ehdottaa asiakasmäärän maksimiksi 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden, mikä on myös sosiaalityöntekijöiden oma arvio riittävästä asiakasmitoituksesta esimerkiksi ammattijärjestö Talentian selvityksen mukaan.

Perhehoitoliitto korostaa, että sopiva asiakasmitoitus on yksi keino vaikuttaa suotuisasti sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen ja asiakasta kohden käytettävään aikaan.

Perhehoito on sijoitettujen lasten ja nuorten ensisijainen hoitomuoto

Lastensuojelun perhehoito, josta puhutaan usein myös sijaisperhetoimintana, on ollut lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuodesta 2012 alkaen.

Perhehoitoa käytetään sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena että sijaishuoltona huostaanotetuille lapsille ja nuorille. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 25 ikävuoteen saakka.

Sijaishuoltona perhehoito voi olla toistaiseksi jatkuvaa tai määräaikaista. Puhutaan myös pitkä- ja lyhytaikaisesta perhehoidosta sekä kriisiperhetoiminnasta. Suomessa huostaanotto jatkuu lastensuojelulain mukaan aina toistaiseksi ja huostaanotetun lapsen perhehoito on toistaiseksi jatkuvaa.