Laulettu musiikki kuntouttaa kielellisiä toimintoja aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Musiikin päivittäisen kuuntelun on tutkimuksissa osoitettu parantavan aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Ilmiön taustalla olevat hermostolliset mekanismit ovat kuitenkin olleet vielä tuntemattomia.
Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurokeskuksen tutkimuksessa vertailtiin lauletun musiikin, instrumentaalimusiikin ja äänikirjojen kuuntelun vaikutusta akuutin aivoverenkiertohäiriön saaneiden potilaiden kieliverkoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen korjautumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös näiden muutosten yhteyksiä kielelliseen kuntoutumiseen kolmen kuukauden seuranta-aikana. Tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.
Tulokset osoittivat, että lauletun musiikin kuuntelu paransi äänikirjojen kuunteluun verrattuna kieliverkoston yhteyksien rakenteellista korjautumista aivojen vasemmalla otsalohkolla. Nämä rakenteelliset muutokset olivat yhteydessä kielellisten taitojen kuntoutumiseen.
– Tutkimuksessamme pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että lauletun musiikin myönteiset vaikutukset liittyvät kieliverkoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen muovautuvuuteen. Tämä laajentaa ymmärrystämme musiikkipohjaisten neurologisten kuntoutusmuotojen vaikutusmekanismeista, kertoo tutkijatohtori Aleksi Sihvonen.
Musiikin kuuntelu tukee muuta kuntoutusta
Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kielellinen häiriö eli afasia aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen. Nykyiset hoitomuodot auttavat kuntouttamaan kielellisiä häiriöitä, mutta lopputulokset ovat vaihtelevia ja usein tarvittavaa kuntoutusta ei ole tarjolla riittävän paljon ja varhain.
– Lauletun musiikin kuuntelu voidaan nähdä terveydenhuollossa tavanomaisia kuntoutusmuotoja tehostavana toimena. Vokaalimusiikin kuuntelu on helppo järjestää ja se voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti jopa kuntoutuksen alkuvaiheessa, Sihvonen kuvailee.
Musiikin kuuntelua voisi hänen mukaansa käyttää normaalin kuntoutuksen kustannustehokkaana lisänä tai lievien puhehäiriöiden kuntoutustoimena, kun muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.
Aivoverenkiertohäiriön jälkeen aivot tarvitsevat stimulaatiota toipuakseen mahdollisimman hyvin. Tähän tavanomaisetkin kuntoutusmuodot tähtäävät.
– Sairaalassa ollessa on valitettavasti myös paljon aikaa, joka ei ole stimuloivaa. Musiikin kuuntelu voisi toimia tuolloin ylimääräisenä ja mielekkäänä kuntoutustoimena, joka voi vaikuttaa toipumiseen positiivisesti ja parantaa potilaiden ennustetta, Sihvonen täydentää.
Lisätietoja
Aleksi Sihvonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
p. 040 520 9386
Alkuperäinen artikkeli: Aleksi J. Sihvonen, Pablo Ripollés, Vera Leo, Jani Saunavaara, Riitta Parkkola, Antoni Rodríguez-Fornells, Seppo Soinila and Teppo Särkämö: Vocal Music Listening Enhances Poststroke Language Network Reorganization. eNeuro 17 June 2021, 8 (4) ENEURO.0158-21.2021; DOI: doi.org/10.1523/ENEURO.0158-21.2021
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme