SDP EDUSKUNTA

Lauri Ihalaisen puhe Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksessa

Jaa

Arvoisat kokousedustajat ja ystävät

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki on pyrkimys kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa ja työelämää, missä kaikki pysyvät mukana. Ajassa on liikaa eriarvoisuutta ja talouskasvu ei ole koskenut kaikkia.

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeisistä tavoitteista on luoda edellytykset sille, että työllisyysaste on mahdollisimman korkea naisille, miehille ja vaikeammin työmarkkinoille pääseville.

Korkea työllisyysaste on yksi keino rahoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavat julkiset palvelut, koulutus ja sosiaaliset suojaverkot. Yhden prosentin työllisyysasteen nosto tuo noin miljardin tuloja Suomen julkiseen talouteen. Nostamalla työllisyysastetta tuetaan yhteiskunnan toimivuutta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Työ ei ole vain keino tulla toimeen – se on enemmän

Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen on Työttömien Keskusjärjestön osuva viesti kaikille – erityisesti päättäjille.

Työ ei ole ihmisarvon mitta, mutta se on enemmän kuin vain keino tulla toimeen. Se kiinnittää yhteiskuntaan, rakentaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja vaikuttamisesta. Tavoitteena tulee olla toimeentulon turvaava työ ja työ, joka myös sisällöllisesti antaa tekijälleen onnistumisia. Työllähän pitäisi tulla toimeen, mutta maassamme on liikaa työssäkäyvien köyhyyttä.

Laajasti tuettu tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella on oikea, mutta haasteellinen tavoite. Se edellyttäisi n. 58 000 työllistettävien määrän nostamista.

Tavoite on haastava kahdesta syystä. Talouskasvuarvion seuraaville vuosille on arvioitu olevan hieman yli yhden prosentin luokkaa. VM arvion mukaan näillä kasvuluvuilla työllisyysaste voisi nousta 73,5 prosentin tuntumaan.

Jos ei tueta nykyistä tuntuvasti voimakkaammin vaikeammin työllistyvien pääsyä työmarkkinoille, 75 prosentin työllisyysastetavoitetta ei saavuteta.

Kansainvälisessä taloudessa kasvun epävarmuus ja talouskasvun tasaantuminen vaikuttavat myös Suomen talouteen ja vientiin sekä investointeihin kotimaahan.

Siksi on tärkeätä, että pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiä vahvistetaan lisäämällä rahoitusta TKL toimin. Tutkimus- ja tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta voidaan lisätä mm. yritystukia karsimalla.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii rakenteisiin pureutuvia uudistuksia, joista keskeisiä ovat perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden ja –oikeuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle sekä niiden nuorten ja nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsyn polun rakentaminen, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa tai työelämässä ja ovat hauraasti kiinnittyneenä yhteiskuntaan.

Suomessa tarvitaan toimivat välityömarkkinat, jotka rakentavat siltaa kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatyön kautta avoimille työmarkkinoille. Nykyisin tarjotut palvelut eivät aina ole rakennettu ihmisten tarpeita ajatellen eikä toisiaan tukevaksi. Välityömarkkinoiden tarkoitus on rakentaa polkuja avoimen sektorin työmarkkinoille.

10 konkreettista toimenpidettä työllisyyden parantamiseksi

  1. Aktiivisia työvoimapoliittisia rahoitus- ja henkilöstöresursseja nostetaan asteittain lähemmäs pohjoismaista tasoa. Sen avulla on mahdollista toteuttaa sellaisia kuntoutus- työkyky- ja koulutuspalveluja, joiden avulla avataan ovia vaikeimmin työllistettävien pääsemiseksi työmarkkinoille: pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, vammaiset ja maahanmuuttajat.
  2. Vahvistetaan kuntien asemaa ja rahoitusta järjestää kuntoutus- sosiaali- ja työvoimapalveluja, erityisesti vaikeammin työllistettäville. Rakennetaan koko maan kattavaksi kuntavetoiset matalan kynnyksen monialaiset yhteispalvelut (TYP –palvelut). Jokaisen kunnan tulisi kuulua TYP-verkostoon. Tuetaan – ei lakkauteta - tuloksia tuottavia kuntakokeiluja pitkittyvän työttömyyden katkaisemiseksi.
  3. Poistetaan kolmannen sektorin järjestöjen palkkatuella työllistämistä estävä 4000htv katto.
  4. Työttömillä tulee olla mahdollisuus käyttää työttömyysturvaa ottamalla käyttöön työllistämisseteli. Muutetaan passiivista työttömyysturvaa aktiiviseksi. Setelin saa työtön mukaansa, jos työttömyys on kestänyt enintään 6 kk. Setelin arvo olisi noin 700 €/kk ja tuki kestäisi vähintään kolme kuukautta. Työttömien toimeentuloa heikentävä ns. aktiivimalli uudistetaan ja leikkuri puretaan.
  5. Toteutetaan nuorisotakuu, jonka yksi osatavoite on madaltaa nuorten työllistymisedellytyksiä niin, että nuorille, jotka eivät ole saaneet koulutusta, työtä, työharjoittelupaikkaa, työkokeilua, työpajaopiskelua tai kuntoutuspaikkaa kolmen kuukauden sisällä, myönnetään työllistämistuki. Jokainen nuori kohdataan ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana ja laaditaan laadukas työllistämissuunnitelma.
  6. TEM:n selvityksen mukaan lähes joka kolmas (eli noin 27 000 henkilöä) pitkäaikaistyöttömistä on tosiasiallisesti työkyvyttömyyden rajoilla ja noin viidenneksellä (16 000 henkilöä) voidaan työkykyä kohottaa. Uuden hallituksen tulee ohjelmassaan sitoutua työkykyä kohottavaan toimenpideohjelmaan, missä myös osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille on parannettava.
  7. Julkisissa hankinnoissa (36 miljardia vuositasolla) voidaan esim. kuntien hankintasopimuksiin sisällyttää sosiaalisia kriteereitä mm. vaikeammin työllistettävien työllistämiseksi.
  8. Peruskoulutuksen varassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten työllisyysaste on keskimäärin vain 42 prosenttia. Näitä nuoria aikuisia alle 30 vuotiaita on n. 100 000. Näiden nuorten työurien kesto on keskimäärin naisilla 22 vuotta, miehillä 25 vuotta. Varmistetaan, että jokainen saa vähintään toisen asteen koulutuksen, työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin ja henkilökohtaiset työurat pitenevät tuntuvasti. Siksi oppivelvollisuuden ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle on myös työllisyysteko.
  9. Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja erityisesti yritysten työllistämisen edistämiseksi nostetaan arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa 30 000 € ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta voidaan vähentää enintään 20 000€ verotettavasta tulosta.
  10. Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kariuduttua myös hallituksen esittämä kasvupalvelulainsäädäntö jäi toteutumatta – hyvä niin. Se olisi johtanut TE-palvelujen yksityistämiseen ja heikentänyt kuntien mahdollisuuksia toteuttaa työllisyyspolitiikkaa. Julkisia työvoimapalveluja tulee vahvistaa ja yksityiset palveluntuottajat voivat tukea julkisia palveluja, mutta eivät korvata niitä.

Työn jatkuvan murroksen keskellä on tärkeää, että ihmiset voivat siirtyä nykyistä turvallisemmin työstä ja ammatista toiseen ja työsuhdemuodosta toiseen. Tätä muutosta tukee vahva panostus ammatilliseen aikuiskoulutukseen, muuntokoulutukseen ja muutosturvan lainsäädännönkehittämiseen. Työssä ja työsuhteessa tyypilliset muutokset antavat perusteet rakentaa uusi työn, toimeentulon, sosiaaliturvan ja koulutuksen toisiaan tukeva malli.

Työttömyysturva vaatii laajemman kokonaisuudistuksen ja kehittämisen. Turvan leikkaamisen sijasta työttömyystuella opiskelua pitää kannustaa ja yrittäjäpolun valinneilla työttömyysturvan tulee jatkua kohtuullisen ajan.

Työelämässä työnantajien vastuita koko henkilöstönsä kouluttamisesta ja työhyvinvointi- ja kuntoututoimista on vahvistettava. Tavoitteena on parempi jaksaminen ja työkyvyttömyysriskien vähentäminen.

Työllistämisrahastosta voidaan kehittää omaehtoisen koulutuksen tukemisen lisäksi laajemminkin ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittamista. Harkittavana voisi olla myös henkilön mukana kulkeva – ei yhteen työpaikkaan sidottu – koulutustili tai –seteli. Digitalisaatio, uusi teknologia ja tekoäly muuttavat työelämää ja osaamistarpeita. On arvioitu, että lähitulevaisuudessa noin miljoonan suomalaisen osaaminen vaatii päivittämistä, jotta pystytään kiinnittymään uuteen, usein vielä näkymättömään työhön.

Työttömien yhdistykset tekevät arvokasta työtä

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota siihen, että työttömyyden ja huono-osaisuuden kautta syntyy myös osattomuutta ja voimattomuutta vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin mm. vaaleissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa.

Työttömien keskusjärjestön ja lukuisten työttömien yhdistysten työ on ollut korvaamatonta myös siksi, että ne ovat tarjonneet työttömille toivoa paremmasta, yhteisöllisyyttä ja itseluottamuksen kasvua ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä.

Työttömien yhdistyksen ja laajemminkin kolmannen sektorin toimijat ovat tehneet sellaista arvokasta työtä, jota mikään muu taho yhteiskunnassamme ei ole tehnyt.

Lauri Ihalainen puhui Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksessa Jyväskylässä 17.4.2019 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Sosiaali- ja terveystoimessa tarvitaan lähijohtajia varmistamaan alan työhyvinvointi, potilasturvallisuus ja laadukas toiminta19.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä lähes 70 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. Erityisesti tämän ammattikunnan työssä jaksaminen on ollut julkisuudessa esillä paljon viime aikoina. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa, että monien tutkimusten mukaan erityisesti lähijohtajien, kuten osastonhoitajien, toiminnalla on keskeinen merkitys koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön hyvinvointiin ja toiminnan sujuvuuteen.

SDP:n Kimmo Kiljunen: Eduskunnan istumajärjestyksessä seurataan Euroopassa vakiintunutta käytäntöä, jolla on pitkä historia7.5.2019 20:04:02 EESTTiedote

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen pitää perussuomalaisten perustelua eduskunnan istumajärjestyksestä epäjohdonmukaisena. - Jos perussuomalaisille kelpaa istumapaikka kokoomuksen oikealla puolella Euroopan parlamentissa, niin miksi ei täällä eduskunnassa, hän ihmettelee. - Istumajärjestyksen määrittäminen ei ole tuolileikki tai arvoton näytelmä, vaan vahvasti arvoja sisältävä keskustelu. Yhdenkään puolueen ei pidä eikä tarvitse hävetä tai peitellä omaa arvomaailmaansa. - Uusoikeisto Euroopassa käyttää termejä "Afrikan sarven ihmissaasta", "etninen homogeenisuus", vierastaa monikulttuurisuutta ja on vääristänyt kansallismielisyyden vierasvihaksi sekä syrjii vähemmistöjä. Voimme vain toivoa, että tässä keskustelussa kaikki tunnistavat oman tilansa ja antavat arvon toisillekin, kiteyttää Kiljunen.

Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa kuntoon!5.5.2019 12:05:00 EESTTiedote

Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin. Kuntapäättäjien tulisi tiedostaa asian tärkeys, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä meillä on mahdollisuus saada todellisia säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin tulevaisuudessa ns. ”vahvemmille hartioille” kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Filatov: Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen4.5.2019 16:19:21 EESTTiedote

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin. - Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen. Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina. - Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita. - Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena. Filatovin mukaan lisäksi ta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme