Potilasvakuutuskeskus

Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen taajuus alentunut

Jaa
Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen suhteuttaminen leikkaustoiminnan kokonaismääriin kertoo leikkaustoiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa havaittiin laskeva trendi leikkauksiin liittyvissä potilasvahingoissa viiden vuoden ajanjaksolla. Potilasvahinkoja korvattiin keskimäärin kaksi jokaista tuhatta leikkausta kohden vuosina 2011–2015, mutta taajuus laski tutkimusjaksolla 2,5:stä 1,9:ään tuhatta leikkausta kohden. Leikkausten potilasturvallisuutta arvioitiin tutkimuksessa, joka on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa helmikuussa 2023.
Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. Kuva: Yuri Arcurs, Mostphotos.
Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. Kuva: Yuri Arcurs, Mostphotos.

Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling ja HUSin laitelääkäriAnnika Takala selvittivät, missä leikkaustoimenpiteissä vahinkoja sattuu eniten suhteessa tehtyjen operaatioiden määrään. Aineistoina käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoilmoitusaineistoa, josta poimittiin kaikki leikkaustoimenpiteisiin liittyvät ilmoitukset vuosilta 2011–2015. Vahinkomäärät suhteutettiin Leikkaustoiminnan vertaisarviotietokannasta saatuihin tietoihin tehtyjen leikkausten määristä.

Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut virhe. Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Viime vuosina Potilasvakuutuskeskus on vastaanottanut vuosittain 8 000–9 000 ilmoitusta, joista vajaa kolmasosa on johtanut myönteiseen korvauspäätökseen.

Leikkaustoimenpiteisiin liittyviä potilasvahinkoja on noin 40–45 % vahinkojen kokonaismäärästä. Vuosina 2011–2015 PVK:lle tehtiin yhteensä lähes 9 000 leikkauksiin liittyvää vahinkoilmoitusta. Leikkauksia suoritettiin samalla aikajaksolla lähes 1,5 miljoonaa. Vahinkoilmoitusten osuus suhteutettuna leikkausten määriin oli 0,61 %. Korvattuja vahinkoja oli 0,22 % leikkausten määrästä.

- Rekisteritiedon tutkimuskäytössä katsomme taaksepäin eikä tilanne vastaa nykyhetkeä. Olin anestesialääkärinä mukana tuomassa WHO:n leikkaussalin tarkistuslistaa suomalaiseen leikkaustoimintaan vuosina 2009–2011, ja haluan ajatella, että silläkin voisi olla vaikutusta havaittuun potilasvahinkojen laskevaan trendiin, kertoo Annika Takala.

Potilasvahinkojen taajuudet vaihtelevat erilaisissa leikkauksissa 

Joitakin leikkauksia suoritetaan vain harvoin, kun taas yleisimpiä operaatioita tehdään vuosittain useita kymmeniä tuhansia. Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. 

Suuren määrän toimenpiteissä (tarkastelujaksolla yli 20 000 leikkausta) yhden prosentin vahinkoilmoitustaajuus ylittyi lonkan (1,82 %) ja polven (1,59 %) tekonivelleikkauksissa sekä selkäytimen ja hermojuurien leikkauksissa (1,60 %).

- Tutkimus tuo selkeästi esiin sen, kuinka tärkeää on suhteuttaa potilasvahinkojen määrä tehtyjen operaatioiden määriin. Korjaavia ja kehittäviä toimia on syytä suunnata etenkin niihin usein tehtäviin toimenpiteisiin, joissa on keskimääräistä korkeampi vahinkotaajuus, sanoo Maiju Welling.

Leikkauksen onnistumisen lisäksi hoidon koettuun tulokseen vaikuttaa potilaan luottamus terveydenhuoltojärjestelmään. Operaatioon liittyvistä riskeistä keskusteleminen ennakkoon ja asianmukaisesta kuntoutuksesta huolehtiminen parantavat kirurgisen hoidon laatua. Leikkaustoiminnan kehittämiseksi potilailta tulisi myös järjestelmällisesti kerätä palautetta leikkauksen jälkeen.

Leikkauksiin liittyvät potilasvahingot eivät olleet suorassa suhteessa sairaalaan toimenpidemäärään. Tämä kertoo siitä, että jo etukäteen leikkauksen tekopaikka valikoituu asianmukaisesti. Vaativat leikkaukset on keskitetty suuriin sairaaloihin, kun taas yksinkertaisempaa hoitokokonaisuutta vaativia operaatioita voidaan tehdä pienissä sairaaloissa.

Tutustu tutkimukseen 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 

viestintä: 040 450 4700, viestinta(@)vakuutuskeskus.fi

Potilasvakuutuskeskus lyhyesti 

Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt. www.pvk.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. Kuva: Yuri Arcurs, Mostphotos.
Määrällisesti paljon tehdään mm. keisarinleikkauksia, nielurisojen ja kitarisojen poistoja sekä kaihileikkauksia, mutta näistä tehdään harvoin potilasvahinkoilmoituksia. Kuva: Yuri Arcurs, Mostphotos.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä 040 450 4700http://www.pvk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus

Suuri osa hammasprotetiikan potilasvahingoista olisi estettävissä paremmalla suunnittelulla4.4.2023 07:30:00 EEST | Tiedote

Valtaosa hammasproteettisen hoidon potilasvahingoista koskee kiinteää protetiikkaa, eli suuhun pysyvästi kiinnitettyjä rakenteita. Jopa 60 prosentissa vahingoista hoito oli niin puutteellisesti suunniteltu, ettei rakennetta olisi pitänyt toteuttaa ollenkaan. Potilasvahinkojen ehkäisemiseksi erikoishammaslääkäreiden osaamista olisi hyvä hyödyntää enemmän proteettisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä kuitenkin todennäköisesti vaikeuttaa maamme erikoishammaslääkärivaje, todetaan Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tuoreessa teemaraportissa.

BLOGI: Potilasturvallisuuden erityisosaaminen lääkärikunnassa kasvaa13.3.2023 07:40:00 EET | Blogi

Potilasturvallisuus on oma erityisosaamisen alue, jonka osaajia ja kehittäjiä tarvitaan kaikkiin terveydenhuollon ammattiryhmiin. Ymmärrys potilasturvallisuuden puutteiden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista on lisääntynyt, ja tämä osaltaan luo painetta turvallisemman terveydenhuollon rakentamiseen. Suomessa potilasturvallisuustyö on aiemmin ollut pitkälti hoitajataustaisten ammattilaisten vetämää. He ovat tehneet erinomaista työtä, mutta myös lääkäreiden aktiivisempi osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen on nähty tarpeelliseksi, kirjoittaa Maiju Welling blogissaan.

Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään omassa työyhteisössä8.3.2023 07:40:00 EET | Tiedote

Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään. Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme