Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Leishmania-loisen atomitason tutkimus voi avata väylän uusille lääkkeille

Jaa

Leishmania-alkueläimen tutkimus paljastaa, miten solujen tukirangan säätely on kehittynyt evoluution myötä. Tutkimus avaa myös uusia mahdollisuuksia kehittää lääkemolekyylejä sekä Leishmania- että Trypanosoma-alkueläimiä vastaan.

Patogeenisen Leismania major -loisen aktiinifilamentin CryoEM-rakenneKuva: Tommi Kotila ja Reena Kumari
Patogeenisen Leismania major -loisen aktiinifilamentin CryoEM-rakenneKuva: Tommi Kotila ja Reena Kumari

Paarmojen levittämät Leishmania-alkueläimet ovat loisia, jotka aiheuttavat sairauksia erityisesti tropiikissa.  Tällä hetkellä saatavilla olevilla leishmanian vastaisilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, ja lisäksi loiset ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeille. 

 Tämän takia tarvitsemme uusia, täsmällisempiä lääkkeitä leishmaniaasia vastaan. Loisten aktiini-proteiiniin sitoutuvat yhdisteet saattaisivat olla hyviä kandidaatteja, sanoo akatemiaprofessori Pekka Lappalainen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. 

Evolutiivisesti leishmaniat ovat noin miljardin vuoden päässä ihmisestä. Niiden soluissa on ihmisten tapaan aktiini-nimisestä proteiinista koostuva tukiranka, mutta sekä leishmanioiden aktiini että aktiinia säätelevät proteiinit eroavat merkittävästi ihmisen vastaavista proteiineista.

Helsingin yliopistossa ja ranskalaisessa Jacques Monod -instituutissa tehty tutkimus valaisee, miten Leishmania major -lajin solujen aktiinitukirangan säätely toimii.

Ihmisen aktiinitukiranka tuottaa voimaa esimerkiksi solun liikkumiselle, muodonmuutoksille ja ravinteiden sisäänotolle, kun taas leishmanianaktiinitukiranka näyttää osallistuvan pääasiassa vain ravinteiden sisäänottoon, kertoo Lappalainen. 

Nature Communicationslehdessä julkaistussa tutkimuksessa leishmanian aktiinisäikeet osoittautuivat paljon dynaamisemmiksi kuin ihmisen solujen aktiinisäikeet. Aktiinin atomitason rakenteen selvittäminen paljasti nopean dynamiikan taustalla olevat molekyylitason mekanismit. 

  Evoluution myötä aktiinitukiranka muuttui monissa eliöissä monimutkaisemmaksi ja tuotti voimaa useampiin erilaisiin solun toimintoihin. Tämä todennäköisesti johti aktiinisäikeiden muuttumiseen vakaammiksi ja samanaikaisesti useiden erilaisten aktiinisäikeiden dynamiikkaa säätelevien proteiinien kehittymiseen, kertoo tutkimuksen päätekijä Tommi Kotila Helsingin yliopistosta. 

Tämä tutkimus on perustutkimusta, joka on kaiken yliopistossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen perusta. Perustutkimuksessa tutkitaan jonkin asian ilmiötä tai toimintaa ja siksi se kasvattaa tieteellistä ymmärrystä tutkimuskohteesta. Perustutkimus ei johda suoraan arkielämän sovellukseen, mutta siitä voi kuitenkin syntyä tieteellinen läpimurto. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tommi Kotila, Väitöskirjatutkija, HiLIFE Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto. Sähköposti: tommi.kotila@helsinki.fi. Puhelin: +358-50-4484609 
Pekka Lappalainen, Akatemiaprofessori, HiLIFE Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto. Sähköposti: pekka.lappalainen@helsinki.fi. Puhelin: +358-405941533 

Kuvat

Patogeenisen Leismania major -loisen aktiinifilamentin CryoEM-rakenneKuva: Tommi Kotila ja Reena Kumari
Patogeenisen Leismania major -loisen aktiinifilamentin CryoEM-rakenneKuva: Tommi Kotila ja Reena Kumari
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa4.10.2022 10:24:39 EEST | Tiedote

Sosioekonomisten tekijöiden ja alkoholin vaikutus ammatin kuolleisuuteen ei ole saman suuruinen eikä edes samansuuntainen kaikissa ammateissa, joissa on korkea kuolleisuus. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista ja kymmenesosa naispalkansaajista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme