Lemmenloma tehosi Karvianjoen raakkuvanhuksiin - Konnevedelle viedyt Karvianjoen raakut lisääntyvät! (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevan Freshabit LIFE IP -hankkeen (2016-2022) toimesta Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka. Ensimmäiset raakut vietiin Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla.
Ilouutinen glokidiotoukkien tuotannosta Konnevedellä tuli lokakuussa. Karvianjoen simpukoiden kunto on viimein kohentunut ja raakut ovat tuottaneet glokidio -toukkia, joilla on jo nyt infektoitu sekä Nevan merilohia että Rautalammen reitin taimenia. Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa vuoden päästä muutama tuhat pikkusimpukkaa jatkokasvatukseen. Ohessa saadaan selville onko Karvianjoen raakkukanta lohi- vai taimensidonnaista. Raakkujen poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE Revives -hankkeen toimesta.
Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Karvianjoen koskien natura-alueen tilaa heikentäviä hankkeita ei tulisi toteuttaa, ja olemassa olevia heikentäviä toimia tulee tehostetusti lieventää ja kompensoida. Lisäksi tulee aktiivisesti tehostaa Karvianjoen valuma-alueen maanomistajien neuvontaa ja vesiensuojelutoimia.
Lisätietoja:
Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948
Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869
Freshabit LIFE Freshabit LIFE IP – veden valtakunnassa tapahtuu (metsa.fi)
Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa (tiedote 16.9.2021, Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Fridlysta fåglar orsakade färre skördeskador än i fjol – ansökan om ersättning ska lämnas in före utgången av året26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Enligt preliminära uppgifter har fåglar som är fridlysta enligt naturvårdslagen, såsom vitkindade gäss, orsakat mindre skador på odlingar än i fjol. Gynnsamma väderförhållanden anses vara den huvudsakliga orsaken. Ersättning för skador orsakade av fridlysta fåglar kan sökas före utgången av året. Ersättningen betalas ut i början av nästa år.
Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä26.11.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.
Vattentjänststrategi för Östra och Södra Finland – lyckad förändring genom samarbete och prognosticering (Mellersta Finland, Södra Savolax, Tavastland, Sydöstra Finland, Norra Karelen, Norra Savolax, Nyland)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
I arbetet på en strategi för vattentjänsterna i södra och östra Finland har det blivit dags att utvärdera det som varit och kasta en blick på det som kommer. Strategin är nu klar, efter många turer. Vi har skapat en gemensam vision och gjort strategiska val samt identifierat åtgärder för vidareutvecklingen av vattentjänsterna i östra och södra Finland. Eftersom världen omkring oss är stadd i ständig förändring kan vi inte definitivt spika vår strategi. Därför vill vi redan i detta skede granska våra val och vårt arbete. Vad har vi lyckats med? Var behöver insatserna ökas? Vad behövs för att strategin ska förverkligas? Vilka metoder för framtidsarbete behöver vi för att lyckas? Svar på dessa frågor hoppas vi få under framtidsdagen 16.12 som hålls på distans och där vi välkomnar aktörer från intressentgrupper i alla de medverkande landskapen.
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategia - yhteistyöllä ja ennakoinnilla kohti onnistunutta muutosta (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)25.11.2021 14:39:33 EET | Tiedote
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuollon strategiatyössä on aika arvioida mennyttä ja kurkistaa tulevaan. Strategia on monien vaiheiden jälkeen valmistunut. Olemme luoneet yhteisen vision ja tehneet strategiset valinnat sekä löytäneet toimenpiteet, joilla kehitämme itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltoa eteenpäin. Koska maailma ympärillämme muuttuu kaiken aikaa, emme voi lukita strategiaamme kuitenkaan ihan lopullisesti. Siksi teemmekin valintojemme ja työskentelymme tarkastelua jo tässä vaiheessa. Missä onnistuimme? Mihin tarvitsemme lisää panostusta? Mitä tarvitsemme strategian toteutukseen? Mitä tulevaisuustyön menetelmiä tarvitsemme onnistuaksemme? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia etäyhteyksin pidettävässä tulevaisuuspäivässämme 16.12., johon toivotamme tervetulleiksi kaikki työssä mukana olevien maakuntien sidosryhmätoimijat.
Finansiering för bekämpning av invasiva främmande arter – ansök senast den 30 november19.11.2021 12:15:00 EET | Tiedote
NTM-centralen i Kajanaland beviljar statsunderstöd för bekämpning av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter. Man kan ansöka om understöd fram till den 30 november 2021.
Rahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntaan - hae 30.11. mennessä19.11.2021 12:15:00 EET | Tiedote
Kainuun ELY-keskus myöntää valtionavustusta haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjuntaan. Avustusta voi hakea 30.11.2021 asti.
Nyt valppaana öljylämmityksen vaihtaja – liikkeellä väärää tietoa ja jopa väärennettyjä ELY-keskuksen avustuspäätöksiä18.11.2021 08:45:00 EET | Tiedote
Jo lähes 18 000 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskuksen avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen. Heistä yli 9 300 on saanut päätöksen. Avustuksella on positiivisia työllisyys- ja ilmastovaikutuksia, mutta lämmityksenvaihtobuumi on synnyttänyt myös ikäviä lieveilmiöitä. Avustuksen hakijat ovat kohdanneet virheellistä tietoa ja jopa huijauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme