Helsingin yliopisto

Levänluhdan korut liittävät Suomen eurooppalaiseen vaihdantaverkostoon

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet.

Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita.  Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä
Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita. Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja.

Korujen tyyli kotimaasta mutta materiaali muualta

– Näiden korujen metallien alkuperäalueita selvitettiin esineiden geokemiallisen koostumuksen ja lyijyisotooppisuhteiden perusteella. Vainajien korut ovat tyylillisesti tyypillisiä Suomen rautakauden aikaisia korutyyppejä eli korut on todennäköisesti valettu kotimaisissa korupajoissa. Korujen valmistuksessa käytettyjen metallien alkuperä sen sijaan tuskin on kotoperäinen, sillä kotimaisia kuparimalmeja ei tunnettu rautakaudella, kertoo tutkijatohtori Elisabeth Holmqvist-Sipilä.

Tähän asti arkeologit ovat olettaneet, että rautakaudella käytetty kupari olisi peräisin lähinnä Etelä-Skandinavian kuparimalmeista. Tämä tulkinta on kuitenkin viime aikoina muuttunut kyseenalaiseksi, sillä myös Ruotsista löytyneiden arkeologisten metallilöytöjen kuparin on todettu olevan ulkomaista tuontia.

Helsingin yliopiston arkeologien ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijoiden yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin Levänluhdan pronssi- ja messinkikorujen alkuperää vertaamalla esineiden geokemiallista koostumusta ja lyijyisotooppisuhteita Suomesta, Ruotsista ja muualta Euroopasta tunnettuihin kuparimalmeihin. Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports -lehdessä.

Kuparin jäljet johtavat Etelä-Eurooppaan

– Tulokset osoittavat, että esineissä käytetty kupari ei ole peräisin Suomesta tai lähialueilta, vaan se on kulkeutunut Suomeen pitkiä vaihdantaverkostoja pitkin todennäköisesti Etelä-Euroopasta, toteaa Elisabeth Holmqvist-Sipilä.

Esineiden lyijyisotooppisuhteiden perusteella niissä käytetty kupari on peräisin Kreikan ja Bulgarian alueen kuparimalmeista. Nämä alueet tuottivat pronssi- ja rautakauden aikana paljon kuparia, joka levisi erilaisina esineinä ympäri Eurooppaa lahjoina, sotasaaliina ja kauppatavarana. Metalleja myös uusiokäytettiin sulattamalla vanhoja esineitä raaka-aineiksi uusiin valoksiin, ja on mahdollista, että Levänluhdan alueella kierrätettiin jo pronssikaudella Suomeen saapuneita metalleja.

Tämän Emil Aaltosen säätiön rahoittaman hankkeen tulokset osoittavat, että mannereurooppalaisen kuparivaihdantaverkoston tuotteita saapui myös Itämeren yli Suomeen, ja näin Suomen alue voidaan liittää Euroopasta tunnettuun laajaan kuparikaupan ilmiöön. Tulokset havainnollistavat myös muinaisten metallilöytöjen ajallista ja teknologista monikerroksisuutta: raaka-aineet kulkeutuivat tänne lukuisien käsiparien kautta, todennäköisesti pitkän ajan kuluessa ja hyvinkin pitkiä matkoja. Kotimaisissa käsityöpajoissa näistä kansainvälisistä metalleista valmistettiin kotimaan rautakauden muodin mukaisia korutyylejä, jotka saattoivat ilmentää kantajansa paikallisidentiteettiä ja asuinaluetta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Elisabeth Holmqvist-Sipilä, Tutkijakollegium
elisabeth.holmqvist@helsinki.fi, p. +358 294122198

Dosentti Anna Wessman, Kulttuurien osasto, Levänluhta-projektin johtaja
anna.wessman@helsinki.fi, p. +358 294121768

Kuvat

Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita.  Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä
Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita. Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteiskuntaluokka ei ole kuollut äänestämisessä, väittää harvinaislaatuinen tutkimusaineisto23.9.2019 12:05:05 EESTTiedote

Äänestysaktiivisuuden sosioekonomiset erot ovat huomattavasti kasvaneet Suomessa tällä vuosituhannella. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa arvioidaan, että äänestysaktiivisuuden erojen kärjistymisen lisäksi aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta. Näin äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme