Levänluhdan korut liittävät Suomen eurooppalaiseen vaihdantaverkostoon

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja.
Korujen tyyli kotimaasta mutta materiaali muualta
– Näiden korujen metallien alkuperäalueita selvitettiin esineiden geokemiallisen koostumuksen ja lyijyisotooppisuhteiden perusteella. Vainajien korut ovat tyylillisesti tyypillisiä Suomen rautakauden aikaisia korutyyppejä eli korut on todennäköisesti valettu kotimaisissa korupajoissa. Korujen valmistuksessa käytettyjen metallien alkuperä sen sijaan tuskin on kotoperäinen, sillä kotimaisia kuparimalmeja ei tunnettu rautakaudella, kertoo tutkijatohtori Elisabeth Holmqvist-Sipilä.
Tähän asti arkeologit ovat olettaneet, että rautakaudella käytetty kupari olisi peräisin lähinnä Etelä-Skandinavian kuparimalmeista. Tämä tulkinta on kuitenkin viime aikoina muuttunut kyseenalaiseksi, sillä myös Ruotsista löytyneiden arkeologisten metallilöytöjen kuparin on todettu olevan ulkomaista tuontia.
Helsingin yliopiston arkeologien ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijoiden yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin Levänluhdan pronssi- ja messinkikorujen alkuperää vertaamalla esineiden geokemiallista koostumusta ja lyijyisotooppisuhteita Suomesta, Ruotsista ja muualta Euroopasta tunnettuihin kuparimalmeihin. Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports -lehdessä.
Kuparin jäljet johtavat Etelä-Eurooppaan
– Tulokset osoittavat, että esineissä käytetty kupari ei ole peräisin Suomesta tai lähialueilta, vaan se on kulkeutunut Suomeen pitkiä vaihdantaverkostoja pitkin todennäköisesti Etelä-Euroopasta, toteaa Elisabeth Holmqvist-Sipilä.
Esineiden lyijyisotooppisuhteiden perusteella niissä käytetty kupari on peräisin Kreikan ja Bulgarian alueen kuparimalmeista. Nämä alueet tuottivat pronssi- ja rautakauden aikana paljon kuparia, joka levisi erilaisina esineinä ympäri Eurooppaa lahjoina, sotasaaliina ja kauppatavarana. Metalleja myös uusiokäytettiin sulattamalla vanhoja esineitä raaka-aineiksi uusiin valoksiin, ja on mahdollista, että Levänluhdan alueella kierrätettiin jo pronssikaudella Suomeen saapuneita metalleja.
Tämän Emil Aaltosen säätiön rahoittaman hankkeen tulokset osoittavat, että mannereurooppalaisen kuparivaihdantaverkoston tuotteita saapui myös Itämeren yli Suomeen, ja näin Suomen alue voidaan liittää Euroopasta tunnettuun laajaan kuparikaupan ilmiöön. Tulokset havainnollistavat myös muinaisten metallilöytöjen ajallista ja teknologista monikerroksisuutta: raaka-aineet kulkeutuivat tänne lukuisien käsiparien kautta, todennäköisesti pitkän ajan kuluessa ja hyvinkin pitkiä matkoja. Kotimaisissa käsityöpajoissa näistä kansainvälisistä metalleista valmistettiin kotimaan rautakauden muodin mukaisia korutyylejä, jotka saattoivat ilmentää kantajansa paikallisidentiteettiä ja asuinaluetta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Elisabeth Holmqvist-Sipilä, Tutkijakollegium
elisabeth.holmqvist@helsinki.fi, p. +358 294122198
Dosentti Anna Wessman, Kulttuurien osasto, Levänluhta-projektin johtaja
anna.wessman@helsinki.fi, p. +358 294121768
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Täydennetyt elintarvikkeet ja ravintolisät tärkeitä vegaanien luustolle12.9.2025 11:58:40 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vegaaniruokavaliota noudattavat lapset ja aikuiset saavat keskimäärin riittävästi luustolle tärkeitä kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta luun aineenvaihdunta poikkeaa sekaruokavaliota noudattavista.
Food Days tuo ruoka-alan asiantuntijat Seinäjoelle11.9.2025 13:08:23 EEST | Tiedote
Food Days -tapahtuma tuo ruokajärjestelmän asiantuntijat, tutkijat, elintarvikealan yritykset ja ruokayrittäjät Seinäjoelle 16.–18.9.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme