Lihaskunto on avain vanhenemista vastaan – lihasmassan ylläpito tukee naisten valtimoterveyttä

Valtimoiden seinämän joustava rakenne on edellytys valtimoiden sekä koko verenkiertoelimistön normaalille toiminnalle. Valtimoiden joustavuus heikkenee vähitellen ikääntymisen myötä, mutta erilaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät voivat kiihdyttää valtimoiden ikääntymistä ja altistaa valtimojäykkyyden kehittymiselle jo lapsuudesta alkaen. Kohonnut valtimojäykkyys altistaa sepelvaltimotaudille ja aivoverenkierronhäiriölle sekä muille sydän- ja verisuonisairauksille.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin kestävyyskunnon, kehon rasvaprosentin, lihasmassan ja verenpaineen merkitystä valtimojäykkyydelle 16–58-vuotiailla naisilla. Tulosten perusteella vain suurempi lihasmassa ja matalampi verenpaine olivat yhteydessä matalampaan valtimojäykkyyteen iästä riippumatta. Valtimoterveyttä edisti myös parempi kestävyyskunto ja matalampi rasvaprosentti, mutta ikä selitti nämä yhteydet.

– Tulostemme perusteella ikä on vahvin valtimoiden jäykistymistä selittävä tekijä, mutta iän vaikutuksia vastaan voi olla mahdollista taistella kiinnittämällä huomiota riittävän lihasmassan ylläpitoon ja verenpaineen hallintaan, sanoo liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimukseen osallistui 146 iältään 16–58-vuotiasta naista. Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina mitattiin maksimaalisen polkupyöräergometri- tai juoksumattotestin avulla. Kehon koostumus mitattiin joko InBody- tai DXA-laitteella. Valtimoiden seinämän jäykkyyttä arvioitiin kajoamattomalla pulssiaallonnopeutta mittaavalla laitteella.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä.

Alkuperäinen tutkimus

Haapala EA, Lee E, Karppinen J, Skog H, Valtonen M, Kujala UM, Laukkanen JA, Ihalainen JK, Laakkonen EK. Associations of cardiorespiratory fitness, body composition, and blood pressure with arterial stiffness in adolescent, young adult, and middle-aged women. Scientific Reports 2022;12:21378. https://www.nature.com/articles/s41598-022-25795-x

Lisätietoa

Eero Haapala
FT, dosentti, yliopistonlehtori
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
eero.a.haapala@jyu.fi
+358 40 805 4210