Lihatilojen kannattavuus on kriisissä — MTK Lihavaliokunta vaatii taloudellista vastuullisuutta koko elintarvikeketjuun, sillä kotieläintilojen ahdinko syvenee tuotantopanosten hintojen noustessa

Suomalaista lihantuotantoa kannattelee perinteisesti kotimaisen kysynnän lisäksi kotimaisen rehun saatavuus ja kohtuullinen hintataso. Globaalit rehuraaka-ainemarkkinat ovat olleet kovassa turbulenssissa syksystä 2020 lähtien, mikä on vaikuttanut myös kotimaisen rehun hintatasoon. Tämän syksyn sato-odotukset rehukasvien osalta ovat erittäin heikot ja samaan aikaan muut tuotantopanokset ovat kallistuneet merkittävästi. Tuottajahinnat eivät kuitenkaan seuraa panoshintojen nousua, mikä johtuu pääosin siitä, että Suomen elintarvikemarkkinoissa ei ole sellaisia mekanismeja, jotka huomioisivat tuotantopanosten äkillistä hintojen nousua.

Kriisitilanteita varten, jollaista parhaallaan elämme, on etsittävä keinot tulevaisuutta ajatellen ja varmistaa terveemmät tavat toimia markkinassa niin, että kotimainen alkutuotanto pärjää jatkossakin, toteaa MTK Lihavaliokunnan puheenjohtaja Mauno Ylinen.

Suomalainen päivittäistavarakauppa tekee ennätystulosta ja kuluttajien ostovoima on kasvanut - raha ei vain valu kotieläintiloille

Markkinataloudessa, myös alkutuotannolla, pitäisi olla keinoja viedä tuotantopanosten hintojen nousu myyntihintoihin nopeallakin aikataululla. Lihantuottajilla tällaista mahdollisuutta ei pääsääntöisesti ole, sillä ketjun loppupää -vähittäiskauppa- hinnoittelee tuotteet paljon ennen luotettavaa tietoa sadosta ja tuotantohetkellä vallitsevaa kustannustasosta ja vastaavasti myös teurastamoiden on lukittava tuottajahintataso sen tiedon perusteella, mitä vähittäiskaupan toimijat heille lupaavat maksaa valmistamistaan tuotteistaan.

Kotimaisen ruoan kysyntä ei ole Suomessa ongelma, riittävä alkutuotannon toimeentulo on. Ilman riittävää maataloustuottajan toimeentuloa emme voi varmistaa kotimaisen tuotannon jatkuvuutta ja kehittää toimintaa, muistuttaa Ylinen. Kannattavuuskriisi johtaa pahimmillaan Ruotsin tilanteeseen- siellä omavaraisuusaste romahti noin 50 %:iin ja lihaa tuodaan ulkomailta, muistuttaa Ylinen.

Kun maatalouspolitiikka ja maataloustuet painottunevat jatkossa entistä enemmän ympäristön tilaa parantavien toimien tukemiseen, jää tuen perusperiaate - ruoan tuottamisen tukemisen merkitys pienemmäksi. Näin ollen markkinan on otettava myös taloudellinen vastuullisuus toiminnan periaatteeksi. Se ei riitä, että vaatii parempaa eläinten hyvinvoinnin tilaa sekä ympäristötoimia, jos ei ole valmis maksamaan sen tuottamisen aitoja kustannuksia. Vastuullisuustoimissa ei voi valita rusinoita pullasta ja tehdä vain niitä toimia, jotka näyttävät kuluttajan suuntaan hyvältä, on otettava myös taloudellista vastuuta siitä, että ruoan tuottaja voi tuottaa laadukasta ruokaa ja siitä kuluttajan on oltava valmis myös maksamaan, Ylinen jyrähtää.

Liite: MTK Lihavaliokunnan markkinakatsaus

Lisätietoja:

Liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi

mari.lukkariniemi@mtk.fi

p. 040 1719 070

MTK Lihavaliokunnan puheenjohtaja Mauno Ylinen

mauno.ylinen@mtk.fi

p. 040 5212 642