Lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on hengenvaarallinen sairaus, joka tappaa muista aivoverenkiertohäiriöistä poiketen pääosin terveitä työikäisiä. Tupakointi ja korkea verenpaine ovat taudin tunnetuimmat riskitekijät, kun taas useiden muiden elintapariskitekijöiden rooli taudin taustalla on ollut epäselvä.
Lihavuus on pitkään liitetty suurentuneeseen riskiin sairastua lukuisiin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, mutta lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tutkimustulokset ovat päinvastaiset: ylipainoiset (painoindeksi 25–30) sekä lihavat henkilöt (painoindeksi >30) näyttäisivät sairastavan tautia laihoja ja normaalipainoisia vähemmän. Sama havainto on tehty toistuvasti useissa väestöön perustuvissa seurantatutkimuksissa, mutta selitystä tälle havainnoille ei ole löydetty.
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu suomalais-norjalainen yhteistyötutkimus selvitti, suojaako lihavuus todellisuudessa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa tutkijat huomioivat ensimmäistä kertaa kattavasti tuloksia mahdollisesti sekoittavia muita tekijöitä, kuten ihmisten tupakointitottumuksia sekä verenpainetaudin esiintyvyyttä.
Tutkijoiden tulokset olivat hyvinkin yksiselitteiset: lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan tulokset tarjoavat yksinkertaisen selityksen aikaisemmille tutkimushavainnoille.
– Laihat ja normaalipainoiset ihmiset tupakoivat huomattavasti useammin kuin ylipainoiset ja lihavat. Koska tupakointi on SAV:n merkittävin riskitekijä, ja lihavat eivät tupakoi niin usein, syntyy ilman tupakointitietoja valheellinen havainto siitä, että lihavilla ei olisi niin usein SA-vuotoja, tarkentaa lääketieteen lisensiaatti Rautalin Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen taustalla yli 200 000 henkilön aineisto
Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 50 vuoden aikana kerättyä ja yli 200 000 henkilön seurantatiedot sisältävää tutkimusaineistoa. Tutkimuksen vastuututkija ja neurokirurgian dosentti Miikka Korja korostaakin suurten ja korkeatasoisten tutkimusaineistojen merkityksellisyyttä.
– Tämä yhteispohjoismainen tutkimus tarjoaa jälleen kerran erinomaisen esimerkin siitä, miksi aivoverenvuodon riskitekijätutkimusten tulisi perustua suuriin ja laadukkaisiin tutkimusaineistoihin. Elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat harvoin täysin riippumattomia toisistaan, minkä vuoksi niiden väliset yhteydet ovat haastavia tutkittavia. Vääriä johtopäätöksiä riskitekijöiden itsenäisistä vaikutuksista voi syntyä helposti, tähdentää HUS neurokirurgian osastonylilääkäri Korja.
Yhteenvetona Rautalin ja Korja korostavat, että vaikka lihavuuden vaikutus itse lukinkalvonalaisessa aivoverenvuodossa näyttäisi olevan vähäinen, lihavuuden monet muut terveyshaitat ovat tärkeitä huomioida. Näin ollen tutkijat suosittelevat edelleen tähtäämistä normaalipainoisuuteen, tupakoimattomuuteen sekä verenpainetaudin tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä norjalaisten Tromssan ja Trondheimin yliopistojen yhteistyönä. Tutkimuksen suomalaisen osan muodostivat noin 71 000 THL:n FINRISKI-tutkimukseen vuosina 1972–2012 osallistunutta henkilöä.
Alkuperäinen julkaisu: Rautalin I, Kaprio J, Ingebrigtsen T, Jousilahti P, Løchen ML, Romundstad PR, Salomaa V, Vik A, Wilsgaard T, Mathiesen EB, Sandvei M, Korja M: Obesity does not protect from subarachnoid hemorrhage – pooled analyses of three large prospective Nordic cohorts. Stroke. 2021. DOI: 10.1161/STROKEAHA.121.034782
Lisätietoja:
Ilari Rautalin, lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto
ilari.rautalin@helsinki.fi
Puh. 040 525 7709
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme