Lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on hengenvaarallinen sairaus, joka tappaa muista aivoverenkiertohäiriöistä poiketen pääosin terveitä työikäisiä. Tupakointi ja korkea verenpaine ovat taudin tunnetuimmat riskitekijät, kun taas useiden muiden elintapariskitekijöiden rooli taudin taustalla on ollut epäselvä.
Lihavuus on pitkään liitetty suurentuneeseen riskiin sairastua lukuisiin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, mutta lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon tutkimustulokset ovat päinvastaiset: ylipainoiset (painoindeksi 25–30) sekä lihavat henkilöt (painoindeksi >30) näyttäisivät sairastavan tautia laihoja ja normaalipainoisia vähemmän. Sama havainto on tehty toistuvasti useissa väestöön perustuvissa seurantatutkimuksissa, mutta selitystä tälle havainnoille ei ole löydetty.
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu suomalais-norjalainen yhteistyötutkimus selvitti, suojaako lihavuus todellisuudessa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa tutkijat huomioivat ensimmäistä kertaa kattavasti tuloksia mahdollisesti sekoittavia muita tekijöitä, kuten ihmisten tupakointitottumuksia sekä verenpainetaudin esiintyvyyttä.
Tutkijoiden tulokset olivat hyvinkin yksiselitteiset: lihavuus ei suojaa lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan tulokset tarjoavat yksinkertaisen selityksen aikaisemmille tutkimushavainnoille.
– Laihat ja normaalipainoiset ihmiset tupakoivat huomattavasti useammin kuin ylipainoiset ja lihavat. Koska tupakointi on SAV:n merkittävin riskitekijä, ja lihavat eivät tupakoi niin usein, syntyy ilman tupakointitietoja valheellinen havainto siitä, että lihavilla ei olisi niin usein SA-vuotoja, tarkentaa lääketieteen lisensiaatti Rautalin Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen taustalla yli 200 000 henkilön aineisto
Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 50 vuoden aikana kerättyä ja yli 200 000 henkilön seurantatiedot sisältävää tutkimusaineistoa. Tutkimuksen vastuututkija ja neurokirurgian dosentti Miikka Korja korostaakin suurten ja korkeatasoisten tutkimusaineistojen merkityksellisyyttä.
– Tämä yhteispohjoismainen tutkimus tarjoaa jälleen kerran erinomaisen esimerkin siitä, miksi aivoverenvuodon riskitekijätutkimusten tulisi perustua suuriin ja laadukkaisiin tutkimusaineistoihin. Elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat harvoin täysin riippumattomia toisistaan, minkä vuoksi niiden väliset yhteydet ovat haastavia tutkittavia. Vääriä johtopäätöksiä riskitekijöiden itsenäisistä vaikutuksista voi syntyä helposti, tähdentää HUS neurokirurgian osastonylilääkäri Korja.
Yhteenvetona Rautalin ja Korja korostavat, että vaikka lihavuuden vaikutus itse lukinkalvonalaisessa aivoverenvuodossa näyttäisi olevan vähäinen, lihavuuden monet muut terveyshaitat ovat tärkeitä huomioida. Näin ollen tutkijat suosittelevat edelleen tähtäämistä normaalipainoisuuteen, tupakoimattomuuteen sekä verenpainetaudin tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä norjalaisten Tromssan ja Trondheimin yliopistojen yhteistyönä. Tutkimuksen suomalaisen osan muodostivat noin 71 000 THL:n FINRISKI-tutkimukseen vuosina 1972–2012 osallistunutta henkilöä.
Alkuperäinen julkaisu: Rautalin I, Kaprio J, Ingebrigtsen T, Jousilahti P, Løchen ML, Romundstad PR, Salomaa V, Vik A, Wilsgaard T, Mathiesen EB, Sandvei M, Korja M: Obesity does not protect from subarachnoid hemorrhage – pooled analyses of three large prospective Nordic cohorts. Stroke. 2021. DOI: 10.1161/STROKEAHA.121.034782
Lisätietoja:
Ilari Rautalin, lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto
ilari.rautalin@helsinki.fi
Puh. 040 525 7709
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme