Liiallinen joustavuus työajoissa ei palvele työn ja perhe-elämän yhteensovittamista

– Liiallinen joustavuus työajoissa ei palvele työntekijän etua, varsinkin jos työntekijällä ei ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuvan työajan käytöstä, niin kuin liukuvassa työajassa on tarkoitus, Pihlajamäki korostaa.

– Lähtökohtana on oltava, että liukuvan työajan käytöstä päättää työntekijä itse. Työsuojelunäkökulma unohdetaan täysin, mikäli työnantaja edellyttää työntekijää tekemään ylityötä liukuman puitteissa. Sinänsä lakiesityksen hyvä tavoite työn ja perhe-elämän yhdistämisestä voi muutoksessa vesittyä ja vaikuttaa jopa heikentävästi, Pihlajamäki huomauttaa.

– Jytyn edustamilla ammattialoilla ongelma koskee jo tällä hetkellä esimerkiksi kirjanpitäjiä ja taloushallintoa tilinpäätösaikaan tai sosiaalitoimen työntekijöitä ruuhka-aikoina. Tällöin työntekijällä ei useinkaan ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuman käytöstä. On tärkeätä muistaa, että liukuvan työajan käyttö on nimenomaan työntekijän päätettävissä oleva asia, Pihlajamäki täsmentää.

Jytyn edustamilla aloilla työaikasaldon enimmäismäärää on viime aikoina nostettu kunta-alan sopimuksissa. Nykyisellään työaikasaldon enimmäismäärää nostettiin kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa 40 tuntiin, kun se vielä viime vuonna 2017 oli 20 tuntia.

Joustojen hyödyntäminen edellyttää osaamista

– Työelämän joustot ovat esityksessä keskeisessä asemassa. Lainsäädäntö on parhaimmillaan silloin, kun se tukee työelämää, ja ideaalitilanteessa joustoista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Esimerkiksi työaikapankki voi aidosti lisätä työn tekemisen joustavuutta ja antaa työntekijälle mahdollisuuden pitää rauhallisempina aikoina vapaata. Ensisijaisesti kuitenkin lähdemme siitä, että työaikapankki on työehtosopimuksella sovittava asia, Pihlajamäki sanoo.

– Välttämätöntä on, että liukuvan työajan ja työaikapankin käytössä kuunnellaan henkilöstöä ja henkilöstön edustajia eli luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Käytännössä joustojen hyödyntäminen edellyttää hyvää työelämän ymmärrystä ja osaamista työpaikoilla, Pihlajamäki päättää.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki puhui Jytyn perustajayhdistyksiin kuuluvan Jyty Vaasa ry:n 100-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

Lisätietoja työaikalakiasiassa: johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.