Ensi- ja turvakotien liitto

Liian moni ei kerro lähisuhdeväkivallasta kenellekään

Jaa

Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä 40 vuotta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Tänä aikana on perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa saanut kauttamme apua 109 859 henkilöä, joista suurin osa naisia ja lapsia. Liiton selviytymiskysely tuo esiin, että väkivallasta kerrotaan usein ensimmäiseksi ystäville ja läheisille.

Selviytymistarinoilla on usein yksi yhteinen alku, hiljaisuuden rikkominen. Ensi- ja turvakotien liiton kysely ”Miten sinä selvisit?” paljastaa kuitenkin myös surullisen puolen. On yhä liian monia, jotka eivät kerro väkivallasta kenellekään.

Kun hiljaisuuden muuri murtuu, kuuntelevana korvana on useimmiten ystävä tai läheinen sukulainen. Läheiset ihmissuhteet koetaan myös toipumisessa ensisijaisiksi.
Sen sijaan iso osa väkivaltaa kokeneista ei kyselyn mukaan ole kertonut asiasta poliisille tai sosiaaliviranomaiselle. Yksi selittävä tekijä tälle on, että väkivaltakokemuksesta on jo kauan. Henkilö saattaa nyt olla keski-ikäinen tai vanhempi ja kokenut väkivaltaa lapsuudessa, jolloin lainsäädäntökin oli erilainen eikä apua ollut saatavissa samalla tavoin kuin nyt.

Poliisille kerrotaan todennäköisimmin tilanteessa, jossa väkivalta on jo hyvin vakavaa. Huolestuttavana on se, että väkivaltaa kokeneet eivät kerro sellaisille viranomaistahoille, joille heidän matalan kynnyksen näkökulmasta odottaisi kertovan. Arjen toimijoille, kuten opettajille, kuraattoreille ja terveydenhoitajille, joilla olisi parhaimmat mahdollisuudet puuttua väkivaltaan varhaisessa vaiheessa ja ohjata uhri palveluiden piiriin, kerrotaan harvoin ensimmäisten joukossa. Pelko kuolemasta on ollut monelle väkivaltaa kokeneelle sysäys avun hakemiselle. Kyselyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että motivaatio avun hakemiseen herää hitaasti. Merkittävin yksittäinen tekijä avun piiriin hakeutumisessa on huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta. Seuraavaksi tärkein on huoli lapsista. Kolmantena on koetun ymmärtäminen väkivallaksi ja vääräksi.

Apua on saatu pääasiassa järjestöjen tuottamista palveluista, kuten turvakodeista ja vertaistukiryhmistä. Kyselyyn on vastannut yli 640 henkilöä. He ovat valtaosin 18-55-vuotiaita, erityisesti työikäisiä 30-55-vuotiaita (51 %) naisia (noin 95 %). Voittopuolisesti vastaajat ovat väkivallan kokijoita (82%). Noin 17 % vastaajista ilmoittaa olevansa sekä väkivallan kokija, että sen tekijä. Kyselyn tulokset ja päätelmät löytyvät liiton verkkosivuilta.

Yli 100 000 apua saanutta

Ensi- ja turvakotien liiton perustamat Suomen ensimmäiset turvakodit avasivat ovensa 1979 ja jo avajaispäivänä pihaan saapuivat ensimmäiset apua hakevat äidit. 40-vuoden aikana liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä on kehittynyt monipuolinen ja arvostettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija. Laitos- Ympärivuorokautiset palvelut ja avopalvelut ovat auttaneet rohkeasti ja ennakkoluulottomasti väkivallan kokijoita ja tekijöitä sekä väkivallalle altistuneita.

Turvakotien tilanne on muuttunut merkittävästi, kun Istanbulin sopimus tuli voimaan 2015. Liiton pitkäaikainen vaatimus valtion rahoituksesta toteutui tuolloin. Vuoden 2019 alussa turvakoteja oli Suomessa 28 ja niissä perhepaikkoja 202. Kansainvälisen, väestöpohjaan suhteutetun arvion mukaan perhepaikkojen tarve on 500. Hallitus on lisännyt toiminnan rahoitusta 2015 jälkeen vuosittain 2-4 miljoonalla eurolla, mutta lisää tarvitaan. Vaikka viime vuonna avattiin neljä uutta turvakotia, niin tilanpuutteen vuoksi muuhun apuun ohjattiin yli 1400 apua tarvitsevaa, joista lapsia oli lähes puolet.

Esimerkiksi Vantaalla avun saanti on parantunut, kun turvakoti muutti keväällä uusiin tiloihin. Nyt tilaa on 14 perheelle. Se tulee auttamaan noin 500 ihmistä vuodessa, kun aikaisemmin apua sai lähes puolet vähemmän (116 aikuista ja 148 lasta vuonna 2018).

Lasten tilanne edelleen vaikea

Turvakotien tarjoama väkivallan kriisiapu ei yksin riitä. Päivän tai muutaman viikon kriisijakso turvakodissa on ensimmäinen askel toipumiseen. Kriisivaiheen jälkeen avopalvelut voivat tukea selviytymistä ja väkivallasta irtaantumista omassa arjessa. Avopalvelut auttavat selviytymään väkivallasta. Niissä autetaan kaikkia väkivallan osapuolia; väkivallan tekijöitä, uhreja ja väkivallan keskellä eläviä lapsia.

Väkivalta on saattanut jatkua vuosikausia. Tarvitaan riittävän pitkäkestoista, vankkaa tukea väkivallasta toipumisessa ja elämän raiteille saamisessa. Lasten kohdalla aikaa tarvitaan vielä enemmän. Lapset jäävät edelleen liian usein vaille tarvitsemaansa apua. Väkivaltaa kokeneilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus käsitellä kokemaansa väkivaltaa kriisissä ja sen jälkeen. Kriisivaiheen työskentely turvakodissa tai avopalveluissa on hyvä alku, mutta väkivaltaa kokeneet lapset tarvitsevat tukea myös selviytymisvaiheeseen. Turvallisen elämän rakentaminen arjessa vaatii muutosta, jota pitää tukea.

Työ on myös mitä parhainta lasten mielenterveyden tukemista ja väkivallan ylisukupolvisen siirtymisen katkaisua. Väkivalta jättää näiden lasten elämään koko elämän mittaisen taakan, jollei heille turvata mahdollisuutta käsitellä kokemuksiaan. Turvakodissa on yli 2358 lasta vuosittain. Akuutin kriisivaiheen jälkeen heistä vain alle kahdeksasosa saa pitkäaikaisempaa tukea väkivaltakokemuksesta selviytymiseen. Lasten mahdollisuus saada apua suoraan itselleen on usein huoltajien päätettävissä. Tähän tarvitaan kummankin huoltajan suostumus ja aina väkivaltaa tehnyt ei siihen suostu.

Väkivallasta selviytynyt: ”Huoli lapsista sai hakemaan apua”

Väkivaltatyön 40-vuotistaivalta juhlitaan teemalla väkivallasta voi selviytyä. Liitto julkaisee selviytymiskyselyn tulokset (ks. erillinen tiedote) sekä kertoo väkivallasta selviytymisen tarinoita myös valokuvin. Kuvanäyttelyssä esiintyy 12 väkivallasta selviytymisen kokemusasiantuntijaa. Tyylikkäissä mustavalkoisissa kuvissa asia, joka on tukenut itse kutakin selviytyjää, on kirjoitettu iholle. Yksi kuvissa esiintyvä on Marjo, joka kuuli valokuvanäyttelystä keväällä. Kynnystä madalsi liiton kokemusasiantuntijakoulutuksen aikana syntynyt oivallus oman selviytymistarinan merkityksestä, kun kokemukset löysivät kosketuspintaa muiden tarinoissa.

- Silloin myös hoksasin, että selviytymistarinani alku ja loppu olikin jo tatuoituna ihollani, Marjo kertoo. Huoli lapsista sai hänet aikanaan hakemaan apua, ja vyyhti lähti purkautumaan ensimmäisestä puhelinsoitosta kasvatus- ja perheneuvolaan. Selviytymisen kannalta Marjolle on ollut merkityksellistä ymmärtää, että väkivallan tekijä ei osannut käsitellä omia tekojaan eikä toimia muulla tavoin kuin väkivaltaa käyttäen.

Kuvauksissa Marjo teki itsensä näkyväksi. Hän kuvailee kokemusta hyvin yhteisölliseksi, ryhmässä oli luottamuksellinen ilmapiiri. Kyse oli tavallaan myös itsensä voittamisesta. Kuvat ja kuvaustapahtuman on lahjoittanut Ihana Elämys Oy.

Euroopan väkivaltatilannetta arvioidaan Helsingissä

Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat vakavia ongelmia Euroopan unionissa. Helsingissä 26.-27.11. järjestettävässä Stop the backlash -konferenssissa arvioidaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilannetta, Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa jäsenmaissa ja EU:ssa sekä pohditaan keinoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Ensimmäinen päivä keskittyy naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja toinen lasten näkökulmaan. Tilaisuus on kutsuseminaari EU:n ja jäsenmaiden päättäjille, eurooppalaisille ja kansallisille järjestöille. Konferenssin järjestää Ensi- ja turvakotien liitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Women Against Violence Europe, WAVE, osana Suomen EU puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus ja yksi sukupuoleen perustuvan syrjinnän muoto. Sen juuret ovat miesten ja naisten välisessä sosiaalisessa epätasa-arvossa. Konferenssi on ajankohtainen, sillä on havaittavissa merkkejä siitä, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat tällä hetkellä entistä pahemmin uhattuina Euroopassa. Osassa jäsenmaita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei pidetä enää rangaistavana. Väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi toimivat järjestöt ovat joutuneet vaikeuksiin ja niiden rahoitusta on leikattu. On syntynyt järjestäytyneitä verkostoja, jotka ovat kampanjoineet erityisesti naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastaan edistäen syrjintää ja väkivaltaa. Istanbulin sopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano on yhä kesken monissa maissa. Se vaarassa jäädä toteutumatta. Konferenssilla halutaan vauhdittaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi kaikkialla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyö 40 vuotta juhlavuoden suojelijana ja tuo tapahtumaan myös kirjallisen tervehdyksensä. Tasavallan presidentti Niinistö on toiminut vuodesta 2015 YK:n sukupuolten tasa-arvon parantamiseen tähtäävän kampanjan HeforShe lähettiläänä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Savelainen
viestintäpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
puh. 040 5877 278, mikko.savelainen@etkl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Perheiden auttaminen verkossa moninkertaistunut2.4.2020 11:43:39 EESTTiedote

Perheet hakevat nyt vaikeuksiin apua verkon välityksellä. Ensi- ja turvakotien liitto on tehostanut verkkoauttamista ja apua on tarjottu yhä enemmän liiton matalan kynnyksen chatissa. Kuluneen kahden viikon aikana keskustelujen määrä on moninkertaistunut. Erityisesti vauvaperheiden vanhemmat ovat löytäneet chatin ja saaneet keskustelusta apua. Lisääntyneet kotiviikot ovat saaneet ihmiset hakemaan yhä enemmän apua myös kiristyneisiin tilanteisiin ja väkivaltaan kotona.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme