Liikenne, puunpoltto ja energiantuotanto tuottavat eniten ilmansaasteita pääkaupunkiseudulla

Vuosi 2016 oli ilmanlaadun suhteen melko hyvä pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 prosenttia ajasta, Helsingin Mäkelänkatua lukuun ottamatta. Ilmansaasteita ei kulkeutunut merkittävästi Suomen rajojen ulkopuolelta.

- Autoliikenne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto ovat merkittävimmät ilmansaasteiden päästölähteet pääkaupunkiseudulla. Liikenteellä on suurin vaikutus hengitysilman laatuun, koska sen päästöt purkautuvat lähellä hengityskorkeutta, kertoo projektitutkija Nelli Kaski HSY:stä.

Typpidioksidin raja-arvon ylitysalue pieneni hieman

Ajoneuvojen päästöissä on muun muassa pienhiukkasia ja typpidioksidia. Typpidioksidin raja-arvo ylittyy joillakin alueilla Helsingissä. Vuonna 2016 liikenteen pakokaasuista peräisin olevat typpidioksidipitoisuudet olivat useilla mittausasemilla selkeästi matalampia kuin edellisvuonna ja raja-arvon ylitysalueen koko pieneni hieman. Typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä yhteensä noin 5,5 kilometrin matkalla katuverkostossa.

- Pientaloalueilla myös puunpolton päästöt voivat heikentää merkittävästi ilmanlaatua, etenkin kovilla pakkasilla. Energiantuotannon päästöt sen sijaan purkautuvat korkealta ja leviävät laajalle alueelle, eivätkä siksi aiheuta korkeita pitoisuuksia hengityskorkeudella, Kaski sanoo.

Liikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöjen osuus on merkittävä. Lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä. Jos ei oteta huomioon katupölyä, puunpoltto ja energiantuotanto aiheuttivat vuonna 2016 suurimman osan kaikista hiukkaspäästöistä.

Toimet katupölyn vähentämiseksi ovat tehonneet

Ilmassa olevia karkeita hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi. Ne ovat pääosin katupölyä eli autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa.

- Tänä keväänä pölykausi oli helpompi etenkin Leppävaarassa ja Helsingin keskustassa, joissa oli selkeästi vähemmän pölyisiä päiviä kuin vuoden 2016 keväällä. Myös pidemmällä aikavälillä pölyisten päivien määrä on laskenut. Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Vantaalla, toteutetut toimet katupölyn vähentämiseksi ovat siten tuottaneet tulosta, Kaski kertoo.

Kaupunkien toimien lisäksi katupölytilannetta helpotti tänä keväänä myös se, että sää oli vaihteleva ja lumisateita esiintyi epätavallisen paljon jopa vielä toukokuussakin.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erityyppisissä ympäristöissä yhteensä 11 mittausasemalla. Reaaliaikaisen ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Lisätietoja:

• projektitutkija Nelli Kaski, puh. 050 3630 220, nelli.kaski(at)hsy.fi
• Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2016 -raportti: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Raportit/ilmanlaatu-paakaupunkiseudulla-2016.pdf
• Kevään ilmanlaatukatsaus: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/ilmanlaatutiedotus/ilmanlaatukatsaus/Sivut/2017.aspx