Liikenteen energiankulutus painui pandemiavuosien tasolle – vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö kasvoi selvästi
Kaikkiaan kotimaan liikenteessä käytettiin energiaa noin 164 petajoulea. Ennakollinen kokonaismäärä oli samaa tasoa kuin pandemiavuonna 2020, jolloin kulutuksessa nähtiin historiallinen seitsemän prosentin pudotus.
Laskuun vaikutti etenkin tieliikenteen polttonesteiden kulutuksen väheneminen. Bensiinin ja dieselin yhteenlaskettu kulutus tieliikenteessä pieneni viisi prosenttia vuotta aiemmasta.
”Merkittävänä syynä kulutuksen laskuun oli energiakriisi ja siitä aiheutunut polttoaineiden hintojen nousu. Dieselin hinta nousi viime vuonna keskimäärin 41 prosenttia ja bensiinin hinta 26 prosenttia. Tieliikenne muodostaa selvästi suurimman osan kaikesta liikenteen energiankulutuksesta, joten bensapumpuilla säästäminen heijastuu suoraan koko liikenteen energiankulutukseen”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Enni Sanasvuori sanoo.
Nestemäisten biopolttoaineiden osuus tieliikenteen kaikista energialähteistä laski kolmella prosenttiyksiköllä ja oli 15 prosenttia vuonna 2022. Laskuun vaikutti jakeluvelvoitteen alentaminen 18 prosentista 12 prosenttiin.
Vaihtoehtoisten energialähteiden kulutus tieliikenteessä nousi 47 prosenttia vuotta aiemmasta. Sähkön kulutus kasvoi 70 prosenttia ja biokaasun ja nesteytetyn biokaasun (LBG) peräti 122 prosenttia.
”Biokaasulla korvattiin etenkin maakaasua, jonka saatavuus heikkeni Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa”, Sanasvuori kertoo.
Putkikaasun tuonti Suomeen lakkasi kokonaan toukokuussa 2022. Liikenteeseen tämä heijastui maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG:n) kulutuksen 73 prosentin laskuna. Tieliikenteessä lasku oli vielä tätäkin suurempi, 94 prosenttia.
”Vaihtoehtoisten energialähteiden kokonaisosuus jäi kulutuksen kasvusta huolimatta pieneksi. Sähkön osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli kaksi prosenttia ja biokaasun 0,7 prosenttia.”
Siinä missä tieliikenteen energiankulutus laski, lentoliikenteessä kehitys oli päinvastaista. Lentopetrolin kulutus kasvoi 37 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
”Tätä ennen kulutus laski selvästi kahtena vuotena peräkkäin. Koronapandemian vaikutuksista toipuminen näkyi nyt kulutuksen kääntymisenä kasvuun”, Sanasvuori sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Enni Sanasvuori
Yliaktuaari
Tilastokeskus
Puh: 029 551 3058
enni.sanasvuori@stat.fi
Enni SanasvuoriYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3058enni.sanasvuori@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme