Liikenteeseen rahaa laajalla rintamalla

Erityisen tyytyväinen Piirainen on yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varatusta 40 miljoonan euron valtuudesta. – Toive on, että hankinta osuu Otamäen tehtaaseen Kainuuseen ja parantaa sen tilauskantaa ja työllisyyttä.

– On myös tärkeää, että liikkeelle saadaan jälleen tärkeitä uusia liikennehankkeita, joiden rahoitusvaltuudet ovat yhteensä 268 miljoonaa euroa. Niistä suurimpana Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe, valtuus enintään 130 miljoonaa euroa, Laurila—Tornio—Haaparanta-rataosan sähköistäminen valtuudeltaan enintään kymmenen miljoonaa euroa sekä Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen Maantiellä 180 uusimiseksi enintään 128 miljoonalla eurolla, listaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Piirainen.

– On tärkeää, että koronasta kärsineen liikenteen tukitoimenpiteitä jatketaan edelleen. Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa, jotta Suomen merikuljetukset ja huoltovarmuus turvataan. Erityisen tärkeää on, että valtio on vahvasti tukenut varustamoita kriisin keskellä, sanoo Piirainen.

Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa, ja henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi.

– Hienoa on myös perusväylänpidon rahoitus ja korjausvelan vähentämisen jatkaminen turvataan hallitusohjelman ja Liikenne 12 -suunnitelman toiveiden mukaisesti. Kehysriihessä sovitun mukaisesti nyt kolmannessa lisätalousarviossa perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2022 määrärahakehyksestä. Aiemmin Tällä hallituskaudella perusväylänpidon rahoitukseen tehtiin 300 miljoonan tasokorotus vuodessa, painottaa Piirainen.

Suomen teillä näkyy nyt, että hallitus nosti väylähankkeiden rahoitusta kertaluonteisesti keväällä 2020 elvytysmielessä aloittaessaan uusia hankkeita ja panostamalla muun muassa lisärahoituksella asfaltointiin, jossa päästiin ennätykselliseen 4000 kilometriin.

– Kaikkiaan kehyksen päälle on saatu elvytysmielessä noin 270 miljoonaa euroa eri väylähankkeisiin enemmän mitä alun perin suunniteltu. Totta kai, kertaluonteisten erien poistuminen vähittäin näyttää laskulta, vaikka palataan vain alkuperäiseen kehystasoon, selvittää Piirainen.

Lisätalousarvio sisältää myös yksityisen latausinfrastruktuurin tukemiseen taloyhtiöissä ja työpaikoilla 7,5 miljoonaa euroa.