Liikunnanohjaajan tutkintonimike ei kerro tarpeeksi asiantuntijuudesta

Nimikkeen ongelmallisuudesta kertoo myös se, että vaikka suurin osa liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon suorittaneista jatkaa liikunta-alalla myös työelämässä, vain pieni osa heistä käyttää liikunnanohjaajan ammattinimikettä (Helsingin yliopisto 2020). Myös liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnolta viime vuosina valmistuneiden LinkedIn-profiilien perusteella tekemämme kartoituksen (Lehmusto 2019) mukaan liikunnanohjaaja-ammattinimikkeellä työskentelee vain noin kymmenen prosenttia valmistuneista.

Eräs kyselyymme vastannut opiskelija kuvaa liikunnanohjaaja (AMK) -nimikettä näin: ”Siitä ei huou minkäänlaista uskottavuutta – päinvastoin – eikä se kerro edes auttavasti, mitä tutkinto pitää sisällään. Sellaisille, joille nimike on tuntematon tai jotka ei muuten tunne kontekstia, joutuu joka kerta selittämään, että kyse ei ole mistään ohjaajasta vaan liikunnan ja urheilun asiantuntijuuteen tähtäävästä tutkinnosta."

Tutkintonimikkeen muuttamista on yritetty

Tutkintonimikkeet ovat säädeltyjä ammattikorkeakoululaissa ja valtioneuvoston asetuksessa, ja toteutettavat tutkinnot on määritelty ammattikorkeakoulun toimiluvissa. Tutkintonimikkeisiin kohdistuu siis vahva regulaatio, ja käytännössä tutkintonimikkeen vaihtaminen vaatii valtioneuvoston asetuksen muuttamista.

Liikunta-alan tutkintonimikkeisiin on pyritty vaikuttamaan jo toistakymmentä vuotta. On ehdotettu muun muassa, että liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike muutettaisiin muotoon liikuntapedagogi (AMK) (Joutsenniemi 2014).

Ehdotus ei johtanut muutoksiin, mutta toisaalta liikuntapedagogi (AMK) -nimike ei tällä hetkellä kuvaisi juurikaan sen paremmin tutkinnon tavoitteita tai työelämätehtäviä ainakaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman näkökulmasta.

Tutkintonimikkeen merkitys on suuri – hyvässä ja pahassa

Tutkintonimikkeellä on valtava merkitys opiskelijalle. Se tukee opiskelijan ammatti-identiteetin syntymistä sekä kiinnittymistä opintoihin ja työelämään. Lisäksi se on yksi statusviestinnän välineistä, kun kamppaillaan asiantuntijatehtävistä toisten korkeakoulutettujen kanssa.

Vastavalmistuneella tulisi olla mahdollisimman selkeä kuva siitä, mistä hänen ammatillinen osaamisensa rakentuu ja miten hänen osaamisensa auttaa organisaatioita ja ihmisiä kehittymään erilaisissa toimintaympäristöissä. Työelämän tarpeisiin vastaava osaaminen tekee hänestä liikunta-alan ammattilaisen ja laaja-alaisemman osaajan kuin mitä nykyinen tutkintonimike antaa ymmärtää.

Tutkintonimikkeen tulee olla selvä myös työnantajille. Problemaattisen tilanteesta tekee se, että työantajat saattavat rekrytoinneissa nojata enemmän tutkintonimikkeen luomaan mielikuvaan kuin aitoon ymmärrykseen hakijan osaamisesta.

Tätä mielikuvaa meidän tuleekin ammattikorkeakouluna olla aktiivisesti muuttamassa. Meidän tulee määritellä tutkinnon sisäiset oppimispolkujen nimikkeet paremmin työelämätehtäviä vastaaviksi ja rakentaa ymmärrystä liikunta-alan osaamisista sekä tulevaisuuden osaamistarpeista yhdessä työelämän kanssa. Aktiivinen vuorovaikutus avaa samalla tutkinnon osaamistavoitteita työelämän suuntaan ja edistää tutkinnon tavoitteiden mukaista työllistymistä.

Lähteet

• Ammattikorkeakoululaki. (14.11.2014/932).
• Helsingin yliopisto. 2020. Liikunnanohjaaja (AMK): Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?
• Joutsenniemi, A. 2014. Ammattiliitot: Liikunnan AMK-tutkinnon nimeksi liikuntapedagogi. Nuoli ry.
  Lehmusto, T. 2020. Liikunnanohjaaja (AMK) opetussuunnitelman kehittämiskysely.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Ammattikorkeakoulun uudistuksen arviointi. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:32. Haettu osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161050/okm32.pdf
• Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoululaista. (18.12.2014/1129).

Kirjoittaja:

Teemu Lehmusto
liikunnan ja hyvinvoinnin lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen kampus