Helsingin yliopisto

Liikunta pienentää liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla

Jaa

Intensiivinen liikunta voi ehkäistä tai hidastaa liitännäissairauksien puhkeamista tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Liikunnan tulisikin olla oleellinen osa tämän potilasryhmän kokonaisvaltaista hoitoa, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Suomessa tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä. Sairaus on meillä yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Toisin kuin tyypin 2 diabetes, tämä autoimmuunisairaus ei ole nykytiedon valossa ehkäistävissä ja vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta lasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen.

Tyypin 1 diabetekseen liittyy vakavia liitännäissairauksia, jotka lisäävät sairastavuutta ja heikentävät elämänlaatua. Näitä ovat muun muassa munuaistauti, sydän- ja verisuonisairaudet, hermostosairaus eli neuropatia ja silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia.

Liikunnan hyödyt tyypin 2 diabeteksen hoidossa ovat hyvin tiedossa. Sen sijaan liikunnan vaikutuksesta tyypin 1 diabeteksessa on toistaiseksi ollut hyvin niukasti tutkimusnäyttöä.

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolenc on väitöstutkimuksessaan selvittänyt liikunnan määrän, intensiteetin ja keskimääräisen keston vaikutuksia tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman ehkäisemiseen. Tutkimus on osa koko Suomen kattavaa FinnDiane-seurantatutkimusta, johon on osallistunut jo yli 5000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä.

Tyypin 1 diabeteksen lisääntynyt kuolleisuus liittyy nimenomaan diabeettiseen munuaistautiin. Väitöstutkimus osoittaa, että erityisesti liikunnan korkeampi intensiteetti on yhteydessä vähäisempään munuaistaudin puhkeamiseen ja hitaampaan etenemiseen tyypin 1 diabeteksessa. Lisäksi liikunta oli yhteydessä pienempään kuolemanriskiin tässä potilasryhmässä.

Liikunta on hyödyllistä myös potilailla, joilla on jo liitännäissairauksia kuten diabeettinen munuaissairaus. Tämän lisäksi liikuntakertojen määrällä ja intensiteetillä oli myönteinen vaikutus näiden potilaiden sydän- ja verisuoniterveyteen. Suurempi määrä liikuntaa oli yhteydessä myös vähäisempään silmänpohjamuutosten kehittymiseen.

Liikuntasuositukset tyypin 1 diabeteksessa perustuvat toistaiseksi pääosin väestötutkimuksiin tai tuloksiin tyypin 2 diabeteksessa. Nyt valmistunut väitöstutkimus lisää merkittävästi tietoa liikunnan hyödyistä tyypin 1 diabeteksessa.

Väittelijän yhteystiedot:

LL Heidi Tikkanen-Dolenc
p. 050 531 6609
sähköposti: heidi.tikkanen@helsinki.fi

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolencin väitöskirja Physical activity and type 1 diabetes: impact on diabetic complications tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 klo 12.15 Haartman instituutissa, sali 2, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Vastaväittelijänä toimii professori Sally Marshall, Newcastlen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuuden ja etätapahtuman tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EETTiedote

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme