Liikunta pienentää liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla
Intensiivinen liikunta voi ehkäistä tai hidastaa liitännäissairauksien puhkeamista tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Liikunnan tulisikin olla oleellinen osa tämän potilasryhmän kokonaisvaltaista hoitoa, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Suomessa tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä. Sairaus on meillä yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Toisin kuin tyypin 2 diabetes, tämä autoimmuunisairaus ei ole nykytiedon valossa ehkäistävissä ja vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta lasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen.
Tyypin 1 diabetekseen liittyy vakavia liitännäissairauksia, jotka lisäävät sairastavuutta ja heikentävät elämänlaatua. Näitä ovat muun muassa munuaistauti, sydän- ja verisuonisairaudet, hermostosairaus eli neuropatia ja silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia.
Liikunnan hyödyt tyypin 2 diabeteksen hoidossa ovat hyvin tiedossa. Sen sijaan liikunnan vaikutuksesta tyypin 1 diabeteksessa on toistaiseksi ollut hyvin niukasti tutkimusnäyttöä.
Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolenc on väitöstutkimuksessaan selvittänyt liikunnan määrän, intensiteetin ja keskimääräisen keston vaikutuksia tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman ehkäisemiseen. Tutkimus on osa koko Suomen kattavaa FinnDiane-seurantatutkimusta, johon on osallistunut jo yli 5000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä.
Tyypin 1 diabeteksen lisääntynyt kuolleisuus liittyy nimenomaan diabeettiseen munuaistautiin. Väitöstutkimus osoittaa, että erityisesti liikunnan korkeampi intensiteetti on yhteydessä vähäisempään munuaistaudin puhkeamiseen ja hitaampaan etenemiseen tyypin 1 diabeteksessa. Lisäksi liikunta oli yhteydessä pienempään kuolemanriskiin tässä potilasryhmässä.
Liikunta on hyödyllistä myös potilailla, joilla on jo liitännäissairauksia kuten diabeettinen munuaissairaus. Tämän lisäksi liikuntakertojen määrällä ja intensiteetillä oli myönteinen vaikutus näiden potilaiden sydän- ja verisuoniterveyteen. Suurempi määrä liikuntaa oli yhteydessä myös vähäisempään silmänpohjamuutosten kehittymiseen.
Liikuntasuositukset tyypin 1 diabeteksessa perustuvat toistaiseksi pääosin väestötutkimuksiin tai tuloksiin tyypin 2 diabeteksessa. Nyt valmistunut väitöstutkimus lisää merkittävästi tietoa liikunnan hyödyistä tyypin 1 diabeteksessa.
Väittelijän yhteystiedot:
LL Heidi Tikkanen-Dolenc
p. 050 531 6609
sähköposti: heidi.tikkanen@helsinki.fi
Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolencin väitöskirja Physical activity and type 1 diabetes: impact on diabetic complications tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 klo 12.15 Haartman instituutissa, sali 2, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Vastaväittelijänä toimii professori Sally Marshall, Newcastlen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuuden ja etätapahtuman tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Gus Hall vannoi proletaarisen internationalismin nimiin4.12.2020 11:12:09 EET | Tiedote
Amerikansuomalaisen kommunistijohtajan Gus Hallin poliittinen linja ailahteli hänen uransa ensimmäisinä vuosikymmeninä, mutta noustuaan Yhdysvaltain kommunistisen puolueen CPUSA:n pääsihteeriksi vuonna 1959 Hall ryhtyi horjumatta seuraamaan neuvostoliittolaista tulkintaa marxismi-leninismistä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.
//Embargo 3.12.2020 klo 17:00 // Euroopan lintuatlas kertoo linnuston muuttuneen 30 vuoden aikana3.12.2020 17:00:00 EET | Tiedote
Euroopan linnustonseuranta julkaisee tänään Euroopan toisen pesimälintuatlaksen. Euroopassa pesii lähes 600 lintulajia. Edellisestä selvityksestä on ehtinyt kulua 30 vuotta, ja Euroopan linnusto on tänä aikana muuttunut huomattavasti.
Gaia-avaruusteleskooppi mittasi Aurinkokunnan kiihtyvyyden3.12.2020 15:01:16 EET | Tiedote
Gaia-avaruusteleskoopin avulla on selvitetty Aurinkokuntamme kiihtyvyys sen kiertäessä Linnunradan keskustaa. Gaian Aurinkokunnalle mittaama liike suhteessa tähtiin noudattaa 1800-luvun suomalaistähtitieteilijän tulosta.
Miten autamme uutta sukupolvea ratkaisemaan globaaleja kriisejä? Koulutus- ja kasvatusalan tutkijat kokoontuvat kestävän kehityksen kysymyksien äärelle3.12.2020 10:45:27 EET | Tiedote
Kasvatus on keskeisessä asemassa ilmastokriisin, köyhyyden ja rasismin ratkomisessa. Miten kasvatamme tulevia sukupolvia ymmärtämään ihmiskunnan aiemmin oppimaa tietoa ja rakentamaan uutta? Kestävä kehitys on joulukuussa järjestettävien Kasvatustieteen päivien teemana.
Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät sekvensointiin perustuvan sovelluksen, joka helpottaa virusten tunnistamista3.12.2020 09:55:55 EET | Tiedote
Uusi bioinformatiikkaan perustuva sovellus identifioi sekä jo aikaisemmin tunnistetut että uudet virukset.
Kutsu: Syövänhoidon radikaali murros - immuunihoidot tulevat, mutta milloin ja kenelle? Keskustelutilaisuus Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.12.2020 klo 13 - 153.12.2020 09:00:00 EET | Tiedote
Uudet syöpähoidot tulevat, mutta onko terveydenhuoltojärjestelmämme valmis? Suomalaiset poliitikot ja päättäjät keskustelevat Tiedekulman tapahtumassa uusien hoitojen mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista.
Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EET | Tiedote
Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme