UKK-instituuttiUKK-instituutti

Liikuntaraportti 2022: Korona-aikana työikäisten aikuisten liikkuminen vähentyi 400 askelta päivässä

Jaa

Suomalaisten liikemittarilla mitattu liikkuminen vähenee koko kouluiän, tasoittuu työiässä ja vähenee edelleen eläkeiässä, selviää UKK-instituutin laatimasta raportista. Vähäinen liikkuminen ja heikentyvä kunto haastavat työurien pidentymistä.

Liikuntaraportin kansikuva. Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen
Liikuntaraportin kansikuva. Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen

Vuosina 2018–2022 toteutetuissa väestötutkimuksissa liikkumista mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan. Työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta päivässä ja ikäihmisille 4 365 askelta päivässä. Työikäisten päivittäiset askeleet vähentyivät erityisesti miehillä verrattuna neljä vuotta sitten mitattuun tietoon. Askeleiden määrä on vähentynyt keskimäärin 400 askelta päivässä verrattuna neljän vuoden takaisiin mittauksiin.

Liikkuminen vähenee kahdessa kohdassa elämänkaarta: koko kouluiän alakoulusta lukiolaisiin ja eläkeiässä.
– Suurin osa liikkumisesta kertyi lyhyistä, alle 5 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista, selventää vanhempi tutkija Pauliina Husu UKK-instituutista.

Työikäisten tavallisin liikkumisen muoto oli kävely. Toiseksi tavallisin muoto oli kuntosaliharjoittelu. Ikäihmiset ilmoittivat piha- ja puutarhatyöt ja kävelyn yleisimmäksi liikkumisen muodokseen.
– Aikuisten tyypillisimmät syyt liikkua olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen tai parantaminen ja oman terveyden edistäminen, Husu kiteyttää.

Yleisimpänä liikkumisen esteenä työikäiset mainitsivat ajan puutteen ja ikäihmiset pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoitteen.

Ikäihmisten liikkuminen näyttäisi eroavan kaupungeissa ja maaseudulla.
– Maaseudulla asuville ikäihmisille näyttäisi kertyvän enemmän kevyttä liikkumista ja vähemmän pitkäkestoista paikallaanoloa. Tämä on yksi asia, jota täytyy jatkossa analysoida lisää, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari lupaa.

Kaikki tutkitut ikäryhmät viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen.

Heikkenevän kunnon ja pitenevien työurien haastava yhtälö

Liikuntaraportin tulokset osoittivat, että työikäisten kunto heikkeni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Koululaisten Move!-mittausten ja Puolustusvoimien seurantojen mukaan näissä ikäryhmissä erityisesti kestävyyskunto on heikentynyt viimeksi kuluneiden vuosien aikana.

– Lisääntyvä ylipaino sekä nuorten aikuisten huononeva kestävyyskunto ja heikkenevä lihaskunto on huolestuttava yhdistelmä, toteaa Vasankari.

– Näistä aiheutuu tuleville vuosikymmenille valtava terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn haaste, hän jatkaa.

Mittausmenetelmien kehittyminen mahdollistaa liikkumisen ja paikallaanolon aiempaa tarkemman ja monipuolisemman kuvaamisen.

– Jatkossa tarvitaan sekä liikemittareita että luotettavia ja päteviä kyselyitä väestön liikkumisen mittaamiseksi ja liikkumisen suositusten toteutumisen arvioimiseksi, Vasankari päättää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa ilmestyvä raportti julkistetaan tiistaina 11.10. kello 10.

Väestötutkimukset Liikuntaraportin pohjana

UKK-instituutin laatimassa Liikuntaraportissa 2022 kuvataan suomalaisten lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportti pohjautuu UKK-instituutin viimeisimpien, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien väestötutkimusten aineistoihin.

Liikuntaraportin 20–69-vuotiaita aikuisia koskevat tulokset perustuvat KunnonKartta-tutkimuksen toisen tiedonkeruun tuloksiin vuosilta 2021–2022. Tutkimukseen osallistui 2 269 työikäistä. Ikäihmisten tulokset pohjautuvat Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen ensimmäisen, vuosien 2019–2020 aikana toteutetun, tiedonkeruun havaintoihin. Tutkimukseen osallistui 412 ikäihmistä. Raportti sisältää myös Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen vuosien 2018–2020 liikemittarimittausten ja itse ilmoitetun liikkumisen tuloksia. Mittauksiin osallistui yhteensä 3 827 lasta ja nuorta. Fyysisen kunnon tarkasteluissa on hyödynnetty myös Puolustusvoimien aineistoja ja koululaisten Move!-mittausten tuloksia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

erityisasiantuntija Samuli Rasila, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 02 95 330 057

johtaja, professori Tommi Vasankari, UKK-instituutti, p. 040 505 9157, tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

vanhempi tutkija, dosentti Pauliina Husu, UKK-instituutti, p. 046 922 1832, pauliina.husu@ukkinstituutti.fi

Kuvat

Liikuntaraportin kansikuva. Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen
Liikuntaraportin kansikuva. Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

UKK-instituutti
UKK-instituutti
Kaupinpuistonkatu 1
33500 TAMPERE

03 282 9111https://ukkinstituutti.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriön toimialaan kuuluvat tiede, koulutus ja varhaiskasvatus, taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat, opintotuki ja tekijänoikeus. www.okm.fi

UKK-instituutti

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Instituutti mittaa säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa sekä tuottaa tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi. Instituutti myös kehittää kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen sekä ennaltaehkäisee ja vähentää kaatumisia ja liikuntavammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. www.ukkinstituutti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Liikkumisen suositukset muuttuivat – miten mitata suosituksen toteutuminen muutoksen jälkeen?31.8.2022 09:21:14 EEST | Tiedote

Nykyiset liikkumisen suositukset pohjautuvat kyselytutkimuksiin. Liikkumisen suositusten toteutumisen selvittämisessä on kuitenkin kallistuttu liikemittarein tehtäviin tutkimuksiin. Liikemittarit tarjoavat kyselyjä tarkempaa tietoa liikkumisesta, mutta tiedon käytölle ei ole vielä tiedekentällä yhdessä sovittuja tapoja. UKK-instituutti korostaa kuntotason määrittelyn merkitystä ja esittää mittausten analysointiin kuuden minuutin liukuvaa keskiarvoa.

Hyvä kestävyyskunto vähentää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloja ja parantaa työkykyä15.8.2022 10:23:39 EEST | Tiedote

Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme