Liisa Jaakonsaarelle ministerin arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt esittelyssään 11.12.2020 Liisa Jaakonsaarelle ministerin arvonimen. Jaakonsaari on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä suomalainen poliittinen vaikuttaja ja päättäjä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Jaakonsaaren pitkä parlamentaarinen ura on ollut monella tapaa ainutlaatuinen: Jaakonsaari toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti yli kolmen vuosikymmenen ajan, vuodet 1979–2011, joista vuodet 1995–1999 työministerinä. Jaakonsaari on ensimmäinen työministerinä toiminut nainen.
Vuoden 2009 eurovaaleissa Jaakonsaari pyrki ja tuli valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi. Hän toimi Euroopan parlamentissa vuosikymmenen, vuodet 2009–2019. Kunnallispolitiikassa Jaakonsaari on toiminut vuodet 1972–1992 Oulun kaupunginvaltuuston jäsenenä. Laskettaessa yhteen hänen eduskunta- ja europarlamenttikautensa voidaan todeta, että Jaakonsaari on pisimpään parlamentaarikkona toiminut suomalaisnainen.
Ministeriyden ja kansanedustajuuden sekä Euroopan parlamentin jäsenyyden lisäksi Jaakonsaari on toiminut mm. vuodet 1999–2007 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, vuodet 2001–2007 Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana ja vuodet 2004–2007 Euro-Välimeri parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Jaakonsaari on niin ikään toiminut Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien.
Jaakonsaari on toiminut myös näkyvänä vaikuttajana Suomen Sosialidemokraattisessa puolueessa, kuten esimerkiksi puolueen varapuheenjohtajana, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtajana.
”Jaakonsaari on sodanjälkeisten sukupolvien keskeisiä suomalaisia poliitikkoja. Hän on palvellut Suomea ja Suomen kansaa eri tavoin ja eri positioissa jo puolen vuosisadan ajan. Hän on avannut suomalaisille politiikan sisältöjä selkeästi ja kansankielellä ja myös tällä tavalla palvellut suomalaista demokratiaa”, Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.
Jaakonsaarelle ministerin arvonimeä hakivat Sosialidemokraattiset Naiset, Oulun kaupunki, Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Kalevi Sorsa säätiö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Atlantti-Seura, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ja Oulun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roosa PöyhönenToiminnanjohtaja
roosa.poyhonen@sdp.fiTytti TuppurainenEurooppaministeri, Demarinaisten puheenjohtaja
Puh:0400840594tytti.tuppurainen@eduskunta.fihttps://tytti.info/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Demarinaiset
DemFem-feministiverkosto ja Demarinaiset liittoutuvat14.1.2021 11:45:32 EET | Tiedote
DemFem -feministiverkoston toiminta käynnistyy uudelleen vuoden 2021 alusta Demarinaisten yhteydessä. DemFem on sosialidemokraattinen feministiverkosto, jonka puheenjohtaja toimii lahtelainen Maria Mäkynen. Verkosto on ryhmä sosialidemokraattisia feministejä, jotka aktiivisesti ja tavoitteellisesti pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan ja yhteiskuntaan feministiseltä ja sosialidemokraattiselta pohjalta.
Demarinaiset peräänkuuluttaa faktatietoa koronarokotekeskusteluun17.12.2020 10:48:46 EET | Tiedote
Marinin hallitus julkaisi joulukuun alussa Suomen rokotestrategian koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Rokotestrategian toimeenpano alkaa, kun myyntiluvallinen ja Euroopan unionin standardit täyttävä rokote on saatavilla. Strategian mukaisesti rokotetta tullaan tarjoamaan jokaiselle halukkaalle ja rokotuksen saavat ensiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, ikäihmiset sekä riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.
Naisiin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan25.11.2020 09:09:39 EET | Tiedote
Maailmassa joka kolmas nainen kohtaa elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joissakin maissa luku nousee jopa 70 prosenttiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisin muoto on kotona tapahtuvaa väkivalta. Koronaepidemia ja poikkeusolot ovat pahentaneet tilannetta, kun pääsy terveyspalveluihin ja turvakoteihin heikentynyt. Lähisuhdeväkivallan lisäksi myös muut naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, kuten julkisissa tiloissa tapahtuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja verkkohäirintä ovat lisääntyneet. Moninainen naisiin kohdistuva väkivalta on yksi vakavimmista uhista naisten oikeuksien toteutumiselle ja tasa-arvon saavuttamiselle kaikkialla maailmassa.
Jokaisella kuntalaisella on oikeus saavutettavaan tiedonsaantiin23.11.2020 11:20:58 EET | Tiedote
Maailmanlaajuisesti jopa 15 % ihmisistä ei pysty käyttämään verkkopalveluita ja Suomessa yli 1,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee niihin lisää saavutettavuutta. Euroopan unioni sääti vuonna 2016 saavutettavuusdirektiivin (2016/2021), jonka siirtymäkausi päättyi syyskuussa 2020. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on, että jokainen voi käyttää digitaalisia palveluita toimintarajoitteista riippumatta. Direktiivi koskee kaikkia julkisia verkkopalveluita, kuten kuntia ja valtion hallintoa. Kunnissa tämä tarkoittaa digitaalisten palvelujen lisäksi esimerkiksi sitä, että kunnanvaltuuston kokoukset täytyy tekstittää jälkikäteen.
Lapsivaikutusten arviointi osaksi kuntien päätöksentekoa20.11.2020 08:43:18 EET | Tiedote
Yhteiskunnallisilla kriiseillä on huomattavat vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Poikkeusolot lisäävät heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien jokapäiväisiä haasteita. Nyt on tärkeää pitää huoli, että esimerkiksi lasten oikeudet huomioidaan kuntien päätöksenteossa.
Marinin hallitus puuttuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan entistä laajemmin25.10.2020 05:45:00 EET | Tiedote
Tämän viikon torstaina julkaistiin Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Ohjelmassa painotetaan erityisesti digitaaliseen ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Lisäksi keskiössä ovat väkivallan ennaltaehkäisy, viranomaisten kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen. Tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille, arvion mukaan joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Seksuaalinen ja verkossa tapahtuva häirintä ovat huomattavasti yleisempää etenkin nuorilla naisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme