Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn
Pihalintujen ruokkiminen on monelle suomalaiselle tärkeä, arkinen tapa olla tekemisissä lähiluonnon kanssa. Lintuja alettiin ruokkia talvisin Suomessa 1800-luvun loppupuolella eläinsuojeluaatteen innoittamana. Aluksi erityisesti lapsia kannustettiin ruokkimaan pikkulintuja, mutta 1900-luvun edetessä lintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus. Lintujen piharuokinnan eteen nähdään vaivaa ja käytetään aikaa ja rahaa. Lintujen ruokkijat seuraavat niin toivottujen kuin ei-toivottujenkin lajien käyttäytymistä ja sitten muokkaavat ruokintalaitteitaan tai -tapojaan.
Helsingin yliopiston kaupunkirottahanke toteuttaa talvella 2022–23 lintujen piharuokintakyselyn, jolla kerätään kansalaisilta valokuvia lintulaudoista tai muista lintujen ruokinnan tavoista sekä tarinoita siitä, miten näihin ruokinnan tapoihin on päädytty.
Näin osallistut tutkimukseen
Lähetä enintään kolme valokuvaa ruokintapaikastasi, kuten lintulaudasta tai muusta ruokintatavastasi ja kerro siitä kyselylomakkeella. Jos haluat kertoa useammasta ruokintapaikasta, täytä oma lomake jokaista kohden. Lintulaudan ei tarvitse olla mitenkään erikoinen. Kaikki, jotka ruokkivat tai ovat joskus ruokkineet pihalintuja Suomessa, voivat osallistua tutkimukseen vastaamalla kyselyyn. Kyselyyn voi vastata suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi.
Kyselyyn pääsee tästä linkistä. Kysely on auki 15.4.2023 asti.
- Tähän mennessä kyselyyn tulleiden vastausten perusteella lintujen ruokkiminen on ihmisille tärkeä harrastus. Ruokintalaitteita ja ruokintatapoja on laidasta laitaan, puussa roikkuvista talipalloista ja yksinkertaisista muovisista ruokinta-automaateista koristeellisiin puisiin lintulautoihin, kertoo kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki Helsingin yliopistosta.
Lintulaudan ei-toivotut vieraat ja tuunatut lintulaudat
Lintulaudan tehtävä on mahdollistaa lintujen ruokkiminen, mutta ruokintalaitteille ovat jotkut lintulajit toisia lajeja tervetulleempia. Osa vastaajista on kertonut haluavansa ruokkia nimenomaan pikkulintuja. Odotettuja vieraita ruokinnalla ovat esimerkiksi punatulkut, hömötiaiset, varpuset, viherpeipot ja keltasirkut sekä mustarastaat.
Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille ruokinnan haittavaikutuksia. Se, että rotat hyötyvät lintujenruokinnasta, on johtanut ruokintakieltoihin joissakin kaupungeissa. Oravat, jotka ovat linnunmunia syöviä petoja, jakavat mielipiteitä, sillä monen mielestä niiden puuhia on mukava seurata. Monille isommat linnut, kuten harakat ovat ei-toivottuja vieraita ruokintapaikoilla niiden verottaessa pienemmille linnuille tarkoitettuja ruokia.
- Ei-toivottujen vieraiden estämiseksi moni ruokkija on muokannut ruokintalaitetta kekseliäästi niin, etteivät kaikki eläimet pääse apajille. Tyypillistä on suojata laite verkolla, jonka läpi pienemmät linnut kyllä pääsevät, mutta isot eivät. Otamme erittäin mielellämme vastaan lisää kuvia vastaavan kaltaisista viritelmistä ja muokkauksista, Lähdesmäki sanoo.
Kysely järjestetään osana Helsingin yliopiston kaupunkirottahanketta yhteistyössä Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit - Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin -projektin kanssa.
Lisätietoja voi kysyä yhteyshenkilöltä ja vastuulliselta tutkijalta:
Heta Lähdesmäki, Helsingin yliopisto: heta.lahdesmaki@helsinki.fi, puh. 050 5249770
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta Lähdesmäki, Helsingin yliopisto: heta.lahdesmaki@helsinki.fi, puh. 050 5249770
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta22.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Rikoksista selviää yhä vähemmän21.3.2023 09:13:37 EET | Tiedote
Poliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa.
30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna20.3.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Promootion riemuvuosi avataan 20.3.2023, jolloin julkistetaan myös yliopiston uudet kunniatohtorit. Keväällä vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota sekä eläinlääketieteellisen, teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan promootioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme