Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn
Pihalintujen ruokkiminen on monelle suomalaiselle tärkeä, arkinen tapa olla tekemisissä lähiluonnon kanssa. Lintuja alettiin ruokkia talvisin Suomessa 1800-luvun loppupuolella eläinsuojeluaatteen innoittamana. Aluksi erityisesti lapsia kannustettiin ruokkimaan pikkulintuja, mutta 1900-luvun edetessä lintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus. Lintujen piharuokinnan eteen nähdään vaivaa ja käytetään aikaa ja rahaa. Lintujen ruokkijat seuraavat niin toivottujen kuin ei-toivottujenkin lajien käyttäytymistä ja sitten muokkaavat ruokintalaitteitaan tai -tapojaan.
Helsingin yliopiston kaupunkirottahanke toteuttaa talvella 2022–23 lintujen piharuokintakyselyn, jolla kerätään kansalaisilta valokuvia lintulaudoista tai muista lintujen ruokinnan tavoista sekä tarinoita siitä, miten näihin ruokinnan tapoihin on päädytty.
Näin osallistut tutkimukseen
Lähetä enintään kolme valokuvaa ruokintapaikastasi, kuten lintulaudasta tai muusta ruokintatavastasi ja kerro siitä kyselylomakkeella. Jos haluat kertoa useammasta ruokintapaikasta, täytä oma lomake jokaista kohden. Lintulaudan ei tarvitse olla mitenkään erikoinen. Kaikki, jotka ruokkivat tai ovat joskus ruokkineet pihalintuja Suomessa, voivat osallistua tutkimukseen vastaamalla kyselyyn. Kyselyyn voi vastata suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi.
Kyselyyn pääsee tästä linkistä. Kysely on auki 15.4.2023 asti.
- Tähän mennessä kyselyyn tulleiden vastausten perusteella lintujen ruokkiminen on ihmisille tärkeä harrastus. Ruokintalaitteita ja ruokintatapoja on laidasta laitaan, puussa roikkuvista talipalloista ja yksinkertaisista muovisista ruokinta-automaateista koristeellisiin puisiin lintulautoihin, kertoo kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki Helsingin yliopistosta.
Lintulaudan ei-toivotut vieraat ja tuunatut lintulaudat
Lintulaudan tehtävä on mahdollistaa lintujen ruokkiminen, mutta ruokintalaitteille ovat jotkut lintulajit toisia lajeja tervetulleempia. Osa vastaajista on kertonut haluavansa ruokkia nimenomaan pikkulintuja. Odotettuja vieraita ruokinnalla ovat esimerkiksi punatulkut, hömötiaiset, varpuset, viherpeipot ja keltasirkut sekä mustarastaat.
Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille ruokinnan haittavaikutuksia. Se, että rotat hyötyvät lintujenruokinnasta, on johtanut ruokintakieltoihin joissakin kaupungeissa. Oravat, jotka ovat linnunmunia syöviä petoja, jakavat mielipiteitä, sillä monen mielestä niiden puuhia on mukava seurata. Monille isommat linnut, kuten harakat ovat ei-toivottuja vieraita ruokintapaikoilla niiden verottaessa pienemmille linnuille tarkoitettuja ruokia.
- Ei-toivottujen vieraiden estämiseksi moni ruokkija on muokannut ruokintalaitetta kekseliäästi niin, etteivät kaikki eläimet pääse apajille. Tyypillistä on suojata laite verkolla, jonka läpi pienemmät linnut kyllä pääsevät, mutta isot eivät. Otamme erittäin mielellämme vastaan lisää kuvia vastaavan kaltaisista viritelmistä ja muokkauksista, Lähdesmäki sanoo.
Kysely järjestetään osana Helsingin yliopiston kaupunkirottahanketta yhteistyössä Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit - Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin -projektin kanssa.
Lisätietoja voi kysyä yhteyshenkilöltä ja vastuulliselta tutkijalta:
Heta Lähdesmäki, Helsingin yliopisto: heta.lahdesmaki@helsinki.fi, puh. 050 5249770
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta Lähdesmäki, Helsingin yliopisto: heta.lahdesmaki@helsinki.fi, puh. 050 5249770
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme