Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa
26.1.2022 08:15:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kestävyysliikkujan viikko-ohjelma koostuu tyypillisesti sekoituksesta matalatehoista peruskestävyysharjoittelua ja korkeatehoisempaa vauhti- tai maksimikestävyysharjoittelua. Kyseisen menetelmän vaihtoehdoksi on esitetty blokkiohjelmointia, jossa sekoittamisen sijaan keskitytään harjoitusjaksokohtaisesti selkeästi esimerkiksi intervalli- tai peruskestävyysharjoitteluun.
Kuntoliikkujien blokkiohjelmointia tutkittiin asetelmalla, jossa kahden viikon aikana tutkittavat joko lisäsivät tasavauhtista peruskestävyysharjoittelua 70 prosenttia tavanomaiseen nähden tai tekivät 10 intervalliharjoitusta (5/vko). Intervalliharjoituksessa juostiin korkealla teholla kuusi kertaa kolme minuuttia, ja jokaisen vedon välissä palauteltiin kahden minuutin ajan kävellen. Lyhyt blokkijakso peruskestävyys- tai intervalliharjoittelua vaikuttaisi toimivalta tehokeinolta myös kuntoliikkujilla.
– Kumpikin ryhmä paransi 3000 metrin juoksusuoritustaan heti harjoitusjakson jälkeen. Intervalliharjoitusten tekijöillä aika parani keskimäärin 13 sekuntia ja peruskestävyysharjoittelijoilla 11 sekuntia. Sama huomattiin myös palautusviikon jälkeen: intervalliryhmän tulos oli 19 sekuntia lähtötasoa parempi ja peruskestävyysharjoittelijoilla 17 sekuntia. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, kertoo väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Intervallijakso kuormittavampi – palautuminen tärkeässä roolissa
Kun tutkittiin palautumista, havaittiin eroja jalkojen lihasarkuudessa, joka kasvoi ryhmätasolla vain intervalliryhmällä. Muutos lähtötasoon nähden erosi peruskestävyysryhmästä läpi harjoitus- ja palautusjakson. Kohonnut lihasarkuus harjoitusjakson lopussa oli myös yhteydessä vähäisempään kehitykseen juoksutestissä. Lisäksi stressihormoni noradrenaliinin pitoisuudet olivat harjoitusjakson jälkeen koholla intervalliryhmällä eivätkä pitoisuudet ehtineet laskea lähtötasolle vielä palautusviikonkaan jälkeisissä mittauksissa. Samansuuntaisia tuloksia havaittiin yösykevälivaihtelussa, joka harjoitusjakson ensimmäisellä viikolla aleni peruskestävyysryhmään verrattuna.
– Palautumismuuttujien perusteella intervallijakso vaikutti peruskestävyysjaksoa kuormittavammalta. Kun sovelletaan harjoitusmenetelmiä, kannattaakin huomioida riittävä palautuminen jaksojen jälkeen. Palautumistilaa on kannattavaa tarkkailla vähintäänkin subjektiivisin keinoin jo jakson aikana, jolloin harjoittelua voi keventää ennen kuormittuneisuuden kasvamista liialliseksi, Nuuttila summaa.
Blokkiharjoittelun toimivuutta kuntoliikkujilla on aiemmin tutkittu melko vähän. Eritoten aiemmin ei ole tehty tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu sekä suorituskyvyn että palautumistilan muutoksia eri teemaisilla blokkijaksoilla.
Suorituskyvyssä tapahtuneita muutoksia seurattiin 3000 metrin juoksutestillä ja tutkittavien palautumistilaa seurattiin yösykemittausten ja koetun palautumistilan avulla. Lisäksi veri- ja virtsanäytteistä analysoitiin lepotilan hormonipitoisuuksia.
Tutkimukseen osallistui kestävyysharjoittelutaustan omaavia 20–45-vuotiaita miehiä ja naisia (15 per ryhmä). Tutkimusta rahoitti Urheiluopistosäätiö ja Suomen Urheilututkimussäätiö. Lisäksi yhteistyökumppanina toimi Firstbeat Analytics Oy, jonka sykemittareita tutkimuksessa käytettiin.
Alkuperäisjulkaisu:
Nuuttila, O-P; Nummela, A; Kyröläinen, H; Laukkanen, J; Häkkinen, K. Physiological, Perceptual, and Performance Responses to the 2-wk Block of High- versus Low-Intensity Endurance Training, Medicine & Science in Sports & Exercise: January 21, 2022 - Volume - Issue - doi: 10.1249/MSS.0000000000002861
Lisätietoja:
Olli-Pekka Nuuttila
väitöskirjatutkija
olli-pekka.s.nuuttila@jyu.fi
+358406227304
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuoden 2025 talousennusteet liian optimistisia – talousennustajapalkinto myönnettiin Suomen Pankille9.6.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2025 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Suomen Pankki Taloustutkijoiden 42. kesäseminaarissa Jyväskylässä.
Jyväskylän korkeakoulut ja Gradia rakentavat yhdessä Harvian kanssa uudenlaista osaamisen ja innovaatioiden ekosysteemiä9.6.2026 12:05:52 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto, Jamk, Gradia ja Harvia ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka yhdistää koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön kansainvälisen kasvuyrityksen kehittämistarpeisiin. Kumppanuuden tavoitteena on synnyttää uusia ratkaisuja hyvinvoinnin, teknologian ja kestävän elämäntavan alueille sekä vahvistaa Keski-Suomen asemaa kansainvälisenä osaamisen ja innovaatioiden keskittymänä.
Nuoren oireilu kuormittaa myös vanhempia – yli 40 % kokee uupumusta9.6.2026 07:02:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten mielenterveyden oireilu ja neuropsykiatriset piirteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Kun nuori oireilee, huoli omasta lapsesta kuormittaa myös vanhemman jaksamista. Tuore tutkimus osoittaa, että nuoren oireilu kuormittaa merkittävästi myös heidän vanhempiaan, joista yli 40 prosenttia kokee vanhemmuuden uupumusta. Tutkimus nostaa esiin vanhempien tuen tarpeet ja toiveet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille että päättäjille.
Tutkimus: Vieraat koulukäytännöt vaikeuttavat maahanmuuttajaperheiden osallistumista8.6.2026 07:02:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajavanhemmat haluavat tehdä yhteistyötä lastensa koulujen kanssa, mutta suomalaisten käytäntöjen vieraus, kulttuuriset odotukset ja kielimuuri voivat rajoittaa heidän osallistumistaan. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kuvaa, miten nämä tekijät voivat heijastua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Lack of familiarity with school culture can hinder cooperation between migrant families and Finnish schools8.6.2026 07:02:00 EEST | Press release
Migrant parents want to be involved in their children’s schooling in Finland, but unfamiliar school practices, cultural expectations, and language barriers may limit their participation. A new study from the University of Jyväskylä highlights how these factors affect home–school cooperation.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme