Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa
Kestävyysliikkujan viikko-ohjelma koostuu tyypillisesti sekoituksesta matalatehoista peruskestävyysharjoittelua ja korkeatehoisempaa vauhti- tai maksimikestävyysharjoittelua. Kyseisen menetelmän vaihtoehdoksi on esitetty blokkiohjelmointia, jossa sekoittamisen sijaan keskitytään harjoitusjaksokohtaisesti selkeästi esimerkiksi intervalli- tai peruskestävyysharjoitteluun.
Kuntoliikkujien blokkiohjelmointia tutkittiin asetelmalla, jossa kahden viikon aikana tutkittavat joko lisäsivät tasavauhtista peruskestävyysharjoittelua 70 prosenttia tavanomaiseen nähden tai tekivät 10 intervalliharjoitusta (5/vko). Intervalliharjoituksessa juostiin korkealla teholla kuusi kertaa kolme minuuttia, ja jokaisen vedon välissä palauteltiin kahden minuutin ajan kävellen. Lyhyt blokkijakso peruskestävyys- tai intervalliharjoittelua vaikuttaisi toimivalta tehokeinolta myös kuntoliikkujilla.
– Kumpikin ryhmä paransi 3000 metrin juoksusuoritustaan heti harjoitusjakson jälkeen. Intervalliharjoitusten tekijöillä aika parani keskimäärin 13 sekuntia ja peruskestävyysharjoittelijoilla 11 sekuntia. Sama huomattiin myös palautusviikon jälkeen: intervalliryhmän tulos oli 19 sekuntia lähtötasoa parempi ja peruskestävyysharjoittelijoilla 17 sekuntia. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, kertoo väitöskirjatutkija Olli-Pekka Nuuttila liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Intervallijakso kuormittavampi – palautuminen tärkeässä roolissa
Kun tutkittiin palautumista, havaittiin eroja jalkojen lihasarkuudessa, joka kasvoi ryhmätasolla vain intervalliryhmällä. Muutos lähtötasoon nähden erosi peruskestävyysryhmästä läpi harjoitus- ja palautusjakson. Kohonnut lihasarkuus harjoitusjakson lopussa oli myös yhteydessä vähäisempään kehitykseen juoksutestissä. Lisäksi stressihormoni noradrenaliinin pitoisuudet olivat harjoitusjakson jälkeen koholla intervalliryhmällä eivätkä pitoisuudet ehtineet laskea lähtötasolle vielä palautusviikonkaan jälkeisissä mittauksissa. Samansuuntaisia tuloksia havaittiin yösykevälivaihtelussa, joka harjoitusjakson ensimmäisellä viikolla aleni peruskestävyysryhmään verrattuna.
– Palautumismuuttujien perusteella intervallijakso vaikutti peruskestävyysjaksoa kuormittavammalta. Kun sovelletaan harjoitusmenetelmiä, kannattaakin huomioida riittävä palautuminen jaksojen jälkeen. Palautumistilaa on kannattavaa tarkkailla vähintäänkin subjektiivisin keinoin jo jakson aikana, jolloin harjoittelua voi keventää ennen kuormittuneisuuden kasvamista liialliseksi, Nuuttila summaa.
Blokkiharjoittelun toimivuutta kuntoliikkujilla on aiemmin tutkittu melko vähän. Eritoten aiemmin ei ole tehty tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu sekä suorituskyvyn että palautumistilan muutoksia eri teemaisilla blokkijaksoilla.
Suorituskyvyssä tapahtuneita muutoksia seurattiin 3000 metrin juoksutestillä ja tutkittavien palautumistilaa seurattiin yösykemittausten ja koetun palautumistilan avulla. Lisäksi veri- ja virtsanäytteistä analysoitiin lepotilan hormonipitoisuuksia.
Tutkimukseen osallistui kestävyysharjoittelutaustan omaavia 20–45-vuotiaita miehiä ja naisia (15 per ryhmä). Tutkimusta rahoitti Urheiluopistosäätiö ja Suomen Urheilututkimussäätiö. Lisäksi yhteistyökumppanina toimi Firstbeat Analytics Oy, jonka sykemittareita tutkimuksessa käytettiin.
Alkuperäisjulkaisu:
Nuuttila, O-P; Nummela, A; Kyröläinen, H; Laukkanen, J; Häkkinen, K. Physiological, Perceptual, and Performance Responses to the 2-wk Block of High- versus Low-Intensity Endurance Training, Medicine & Science in Sports & Exercise: January 21, 2022 - Volume - Issue - doi: 10.1249/MSS.0000000000002861
Lisätietoja:
Olli-Pekka Nuuttila
väitöskirjatutkija
olli-pekka.s.nuuttila@jyu.fi
+358406227304
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Fintrafficin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen tekoälyn ja datatieteen avulla22.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Fintraffic ja Jyväskylän yliopisto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja kehittää liikenteestä sujuvampaa ja ympäristöystävällisempää. Yhteistyö yhdistää toisiinsa Fintrafficin tuottaman ja hallinnoiman tiedon sekä Jyväskylän yliopiston datamalli- ja analytiikkaosaamisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme